Perintöveroon esitetään tuntuvia muutoksia, ilmenee toimitusjohtaja Risto Murron johtaman työryhmän Kasvuriihi-hankkeen loppuraportista. Raportti luovutettiin pääministeri Petteri Orpolle (kok.) tänään perjantaina.
Raportissa ehdotetaan, että nykyiset perintö- ja lahjaverot korvattaisiin luovutusvoiton verotuksella.
– Perintö- ja lahjaveron ongelmat Suomessa liittyvät erityisesti epälikvidien varojen, kuten perittyjen yritysten ja kiinteistöjen, verotukseen. Perinnönsaaja ei voi ennakoida perinnön ajankohtaa, ja veron maksaminen voi olla vaikeaa, jos peritty varallisuus ei ole heti rahaksi muutettavissa, raportissa todetaan.
Työryhmän mukaan tämä koskee erityisesti listaamattomia yrityksiä, joiden varallisuus ei ole suoraan omistajan käytettävissä.
– Yritysten kannalta tämä luo tehottomuutta, koska varoja joudutaan pitämään verojen maksua varten sen sijaan, että niitä käytettäisiin liiketoimintaan ja investointeihin.
Kotitalouksien näkökulmasta osa peritystä varallisuudesta, kuten asunnot ja vapaa-ajan asunnot, on käytössä eikä helposti myytävissä.
– Tämä ongelma on korostunut erityisesti alueilla, joilla asuntomarkkinat ovat hiljaiset. Lisäksi lesken asumisoikeus voi johtaa tilanteeseen, jossa perintövero on maksettava, vaikka perijä ei saa asunnosta taloudellista hyötyä ennen sen mahdollista myyntiä, raportissa todetaan.
Nykyinen perintö- ja lahjaverolaki ei ota Murron johtaman työryhmään mukaan huomioon sitä, että perijän veronmaksukyky ei aina parane heti perinnön myötä. Tämä johtuu siitä, että tuloverotuksessa verotus kohdistuu yleensä tuloihin, jotka kuvaavat todellista maksukykyä.
– Jos perintö- ja lahjavero poistettaisiin, valtion verotulot näistä veroista vähenisivät, mutta pääomatuloverotulot voisivat kasvaa. Tämä johtuu siitä, että omaisuuden myynnistä syntyvästä voitosta maksettaisiin enemmän veroa.
Korvaamalla perintö- ja lahjavero luovutusvoittoverotuksen kiristämisellä verotus perustuisi työryhmän mukaan paremmin veronmaksukykyyn, sillä verot maksettaisiin vasta silloin, kun omaisuus myydään ja siitä saadaan rahaa.
– Tämä poistaisi myös perintöveron aiheuttamat ongelmat yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa sekä lesken asumisoikeuden kohdalla. Luovutusvoittoveron maksaminen myöhemmin ei yleensä olisi ongelma, koska vero voitaisiin maksaa myynnistä saaduilla varoilla.
Edellä mainittujen seikkojen johdosta työryhmä esittää, että perintö- ja lahjaverolaki korvataan tuloverotuksella.
Muutos voi vaatia myös oman asunnon luovutusvoiton verokohteluun muutoksia, joita arvioitaessa pitää huomioida vaikutukset asuntomarkkinoille. Muutokset voidaan esityksen mukaan tehdä vaiheittain, jotta vaikutukset verokertymään on vähäiset.
Tällöin esimerkiksi ensimmäisen vuoden jälkeen perintö- ja lahjaverotuksen kohteena olisi 80 prosenttia vastikkeetta saadun varallisuuden arvosta, ja 20 prosenttiin sovellettaisiin niin sanottua jatkuvuusperiaatetta, toisena vuonna perintö- ja lahjaverotuksen kohteena olisi 60 prosenttia vastikkeetta saadun varallisuuden arvosta ja 40 prosenttiin sovellettaisiin niin sanottua jatkuvuusperiaatetta.
– Tällöin myöhemmässä osin perintö- ja lahjaveron piirissä ja osin tuloverolain piirissä olleen varallisuuden luovutuksessa, esimerkiksi 80 prosenttiin ei kohdistuisi luovutusvoittoverotusta, jos luovutushinta olisi sama kuin perintö- tai lahjaverotuksessa vahvistettu arvo ja 20 prosenttiin kohdistuisi luovutusvoittoverotus ja vähennettäväksi tulisi, kun luovutus tapahtuisi alle kymmenen vuoden kuluessa jatkuvuusperiaatteen mukainen todellinen hankintameno tai 20 prosentin hankintameno-olettama.
Jos oman asunnon luovutusvoittoverotukseen on tehtävä muutoksia, voisi myös tämä muutos olla ehdotuksen mukaan vastaavasti vaiheittainen. Tällainen vaiheittaisuus toteutettiin, kun asuntolainan korkovähennysoikeudesta luovuttiin.
Valmisteluryhmä esittää myös konkreettisia, nopeasti voimaan saatettavissa olevia ehdotuksia sukupolvenvaihdoshuojennussäännösten muuttamisesta yhdistettynä osinkoverotuksen muutokseen.
LUE MYÖS:
Kova lista julki: Näillä toimilla Suomen talous lähtisi nousuun
