Pessimismi Suomen tulevaisuuteen on kasvanut erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Pessimismi Suomen tulevaisuuteen on kasvanut reilusti

Vielä vuonna 2020 selvä enemmistö arvioi Suomen tulevaisuutta optimistisesti.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomalaiset suhtautuvat aiempaa pessimistisemmin maamme tulevaisuuteen. Alle puolet suomalaisista (47 %) suhtautuu maamme tulevaisuuteen optimistisesti ja reilu kolmannes (35 %) pessimistisesti, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn syksyn 2023 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Vielä vuonna 2020 selvä enemmistö (61 %) arvioi Suomen tulevaisuutta optimistisesti ja vain reilu viidennes (22 %) pessimistisesti.

Pessimismi Suomen tulevaisuuteen on kasvanut erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. Tutkimuksen kokonaisuus kertoo, että osaa suomalaisista huolestuttaa aiempaa enemmän jengisotien uhka, yksiä rasismi ja toisia poliittisten ääriliikkeiden uhka, EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää mainitsee.

– Erityisesti naisia huolettaa terveydenhuoltojärjestelmän kantokyky. Paikallaan polkeva talous syö suomalaisten optimismia tulevaisuuteen oman taloustilanteen heijastuessa pelkoihin ja uhkiin, hän toteaa.

Myös epävakaa maailmantilanne heijastuu osaltaan käsityksiin Suomen tulevaisuudesta. Suomalaiset ovat pitkään arvioineet maailman menoa melko huolestuneina, mutta nyt nähdään selkeä käänne pessimismiin.

Vain neljännes suomalaisista (25 %) katsoo maailman tulevaisuuteen optimistisina, ja puolet (51 %) suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti.

Puolet suomalaisista venyttää penniä

Puolet suomalaisista (49 %) sanoo kotitaloutensa pärjäävän taloudellisesti, kunhan käyttää tulojaan harkiten. Suomalaisten arvio oman kotitaloutensa toimeentulosta on heikentynyt vuoden aikana. Tuloillaan melko mukavasti elävien kotitalouksien osuus on pienentynyt 35 prosentista 27 prosenttiin.

Kujanpään mukaan ilmeisimmät syyt heikentyneille arvioille omasta ostovoimasta on ajanjaksolle ajoittunut nopea inflaatio sekä korkojen nousu kotitalouksien velkaantuneisuuden ollessa historiallisen suurta.

– Kireän ansiotuloverotuksen vuoksi suomalaisten on vaikeaa kompensoida kustannustason nousua lisätöillä, joten pihistely onkin monen kohdalla jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi, hän arvioi.

Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27.9.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)