Digitalisaatio on vienyt myös rikokset verkkoon aiempaa laajemmassa mitassa.
– Verkon kautta uhrien etsiminen ja kontaktointi on merkittävästi helpompaa kuin fyysisessä maailmassa, toteaa rikosylikomisario Sakari Tuominen, joka johtaa poliisin uutta Tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikköä (TVA).
TVA:ssa tutkitaan vakavimpia ja laajimpia tietoverkkoavusteisia rikoksia, jotka ulottuvat usein ulkomaille. Digitaalisessa maailmassa rikosten uhreiksi joutuvat Tuomisen mukaan useimmin ne, jotka käyttävät eniten digitaalisia välineitä.
– Se ei pidä paikkaansa, että tämä olisi jotenkin vanhojen tai digimaailmaa osaamattomien asia. Naisia ja miehiä on uhreissa suunnilleen yhtä paljon, Tuominen kertoo.
Telegram nousee esiin värväyspaikka
Nuoret ryhtyvät Tuomisen mukaan rahanpesuun muita väestöryhmiä useammin.
– Nuoret antautuvat rahamuuleiksi, ja heidän tiliensä kautta kierrätetään rikoshyötynä saatua rahaa käteisenä nostettavaksi tai eteenpäin, Tuominen kuvaa.
Riski hyväksikäytölle on olemassa jo alaikäisenä, kun nuori saa hallita omaa pankkitiliään. Nuoria värvätään erityisesti Telegramissa, mutta myös muissa pikaviestipalveluissa.
Rikollinen voi esimerkiksi kertoa, että vastaaja saa pienen palkkion, jos antaa tilinumeronsa yksityisviestillä ja kierrättää rahaa.
– Telegram nousee esiin, mutta kyllä rikoksia on ilmoitettu kaikista sovelluksista. Nopean ja helpon rahan toivossa lähdetään mukaan, mutta on tärkeää huomioida, että rahanpesu on rikos, joka voi vaikuttaa elämään jatkossakin, Tuominen sanoo.
Kryptovaluutat kiinnostavat nuoria
Toinen verkkorikosten laji, joissa nuoret korostuvat, ovat sijoituspetokset.
– Nuoria houkuttelee se, että sijoitetaan pieniä määriä rahaa epämääräisiin kryptoalustoihin. Varat menevätkin sitten rikollisille.
Sijoituspetokset perustuvat helpon rahan mahdollisuuteen, jota moni lähtee tavoittelemaan riskeistä välittämättä.
Muita tietoverkkoavusteisia, nuoriin liittyviä rikoksia ovat seksuaalirikokset, laittomat uhkaukset ja toisaalta huumausainerikokset.
Sakari Tuomisen mukaan nuoret eivät etenkään seksuaalirikosjutuissa aina ymmärrä olleensa uhreja. Vanhempien tulisikin ottaa puheeksi se, että tietoverkoissa esiintyvät henkilöt eivät välttämättä ole lainkaan sen ikäisiä ja sellaisia kuin väittävät olevansa.
Alaikäisen valvonta ja valistaminen on aina vanhempien velvollisuus.
– Pitää selvittää, mitä sovelluksia lapsi käyttää, jutella hänen kanssaan näistä asioista ja tehdä selväksi, mitä verkossa voi olla tarjolla. Kannattaa myös opettaa harkintaa: mihin kannattaa ryhtyä ja mikä on selkeästi väärin, Tuominen toteaa.
Kauppapaikoilta paljon rikosilmoituksia
Tori.fi:n ja Facebookin Marketplacen tapaisten verkkokauppapaikkojen rikosjuttujen massa on jo Suomessakin valtava.
– Valitettavasti nämä rikolliset ovat erittäin taitavia ja osaavat hyödyntää ihmisen luontaista ahneutta, Tuominen sanoo.
Tietoverkkoavusteisia petosrikoksia ilmoitetaan poliisille yli 30 000 vuosittain ja tämä on yli puolet Suomen petosrikollisuudesta.
Nuoretkin joutuvat verkkokauppapaikoilla uhreiksi, mutta varttuneempien menettämät rahasummat ovat suurempia.
Kun jotain ilmoittaa myytäväksi vaikka Facebookin Marketplacessa, vastauksia voi saada yllättävän paljon ja ulkomailta asti, ja kova kiirekin ostajalla voi olla. Tekoälyn avulla rikollinen osaa myös kirjoittaa sujuvaa suomea.
Tekoälyn avulla verkkorikolliset voivat myös yhdistää ääntä, videota, tekstiä tai kuvia videoväärennöksiksi (deepfake). Niissä todellisista ihmisistä tehdään uskottavia virtuaalisia kopioita, ja tekniikoita hyödynnetään huijauksiin ja informaatiovaikuttamiseen. Videolla henkilö näyttää esimerkiksi puhuvan asioita, joita hän ei ole koskaan oikeasti sanonut.
Rikollinen ostaa työkaluja
Huijatuksi voi tulla myös hakukonetuloksiin ujutettujen linkkien kautta. Kun etsii hakukoneella vaikkapa polkupyöräkauppaa, hakutulosten kärjessä voi olla verkkokaupaksi naamioitu ”Paras Fillarikauppa” -huijaussivusto.
Tällaisessa haittamainonnassa rikolliset ostavat sivuilleen paikan hakutulosten kärjessä. Pankin sivuja hakevakin saattaa huomaamattaan valita valheellisen mainoksen tai hakutuloksen, ja siksi verkko-osoite pitäisi aina tarkistaa.
Verkkorikollisuuden taustalla on sekä järjestäytynyttä rikollisuutta että yksittäisiä toimijoita.
– Kenttä on sirpaleinen, on perinteisiä kansainvälisiä rikollisorganisaatioita, ja sitten on yksittäisiä kansallisia yrittäjiä. Ja kaikkea siltä väliltä, Tuominen kertoo.
Tietoverkkoavusteisten rikosten työkaluja myydään pimeässä verkossa, joten rikollisen ei tarvitse olla taitava hakkeri.
– Esimerkiksi kalastelupetosta varten voi ostaa aitoa palvelua matkivan kalastelupaneelin, ja kun verkko-osoitetta jakaa tekstiviestillä monille ihmisille, aina joku erehtyy klikkaamaan linkkiä, Tuominen kuvaa.
Tapaus on tosielämästä: viime kesänä käräjäoikeuteen saatiin nuori suomalainen mies vastaamaan S-pankkipetoksista ja kalastelupetoksista, joita oli yli 400. Tuomiona tuli viisi ja puoli vuotta vankeutta.