Hallitusneuvottelujen yhdeksännen päivän tiedotustilaisuudessa hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok) vastasi toimittajien kysymyksiin.
Heti alkuun Orpo vahvisti Suomen tuen Ukrainalle.
– Meidän tehtävämme on auttaa Ukrainaa. Venäjän laiton ja raaka hyökkäyssota jatkuu Ukrainassa. Meidän tehtävämme on auttaa Ukrainaa voittamaan ja saavuttamaan oikeudenmukainen rauha. Se tulee edellyttämään, että Ukrainaa tuki jatkuu aseellisesti, humanitäärisesti ja poliittisesti.
Orpo korosti, että kaikesta pitää voida leikata – myös kehitysavusta.
– Kun kaikki valtion menot pitää käydä läpi ja teemme supistavaa kehystä, tulee kehitysyhteistyövaroja katsoa sillä silmällä, että kyllä sieltäkin varmasti löytyy jotain leikattavaa.
Hallituksen muodostaja painotti, että ”ilman kestävää kasvua ei myöskään voida turvata hyvinvointiyhteiskuntaa.”
– Hallitusneuvotteluiden yksi iso tavoite on saada talous kestävään kasvuun. Koska ilman kestävää kasvua, meidän hyvinvointimme ei ole kestävällä pohjalla. Ilman talouden kestävää kasvua me emme saa julkista taloutta tasapainoon.
Koska ensisijaisena tavoitteena on kestävä talouskasvu, ei sopeutustoimet saa ”kohdistua talouden kasvuun ja sen edellytyksiin.”
– Mieluummin pyritään suojaamaan koulutusta ja osaamista. Pyritään löytämään rahoitus parlamentaarisesti sovittuun TKI:hin [tutkimus-, kehitys- ja innovaatio], sanoi Orpo.
Kestävää kasvua haetaan myös yrittämisen ja sen edellytysten parantamisella sekä normien ja sääntelyn purkamisella.
Työllisyystoimet ovat myös merkittävässä asemassa. Työn vastaanottamisesta pitää tehdä kannattavaa, kuten myös työn teettämisestä ja uusien työntekijöiden palkkaamisesta.
– Meillä on valtava työvoimapula, meillä työttömiä ihmisiä, meillä työvoiman ulkopuolella olevia ihmisiä, meillä on Suomessa puoli miljoonaa ihmistä työttömiä työnhakijoita työllisyystoimenpiteissä tai työvoiman ulkopuolella, jotka ovat työikäisiä. Kaikki heistä eivät ole työkykyisiä, huomautti Orpo ja lisäsi:
– Nämä työpaikat ja ihmiset pitää saada kohtaamaan. Meillä ei muuten riitä rahat tämän hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin. Ja siksi me tarvitsemme nämä työllisyysreformit.
Orpo muistutti, että Suomen valtion menoista 60 prosenttia on sidottu indekseihin, joten myös niitä on tarkasteltava menoeränä. Sen sijaan menovähennystoimet eivät tule koskettamaan koulutuksen lisäksi eläkkeitä ja koulutusta.
Ministereiden määrää Orpo ei ole halukas vähentämään, mutta erityisavustajakuntaa kylläkin. Edelliset Sanna Marinin ja Antti Rinteen hallitukset herättivät huomiota suurella avustajakunnallaan.
– Ministerien määrää ei minusta näin vaikeana aikana kannata lähteä supistamaan, mutta menneen hallituksen avustajamäärä oli niin suuri, että sitä pitää kyllä supistaa ja tarkastella kriittisesti. Olin [Juha] Sipilän hallituksessa, jossa kunnianhimoisesti supistettiin ministerien määrää ja sillä meinasi olla dramaattisia vaikutuksia työmäärän suhteen.
