Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) esitteli tänään budjettiehdotuksensa ensi vuodelle. Budjettiehdotus ei vielä sisällä uusia veroratkaisuja, vaan ne sorvataan veroministeriryhmässä budjettiriiheen mennessä. Kullakin hallituspuolueella on edustuksensa ryhmässä.
– Isoin kysymys on ansiotuloverotuksen alentaminen. Minä esitän sitä, että edellisten vuosien tapaan hallitus huolehtii siitä, että kenenkään verotus ei kiristy – koskee siis myös eläkeläisiä, eläkkeensaajia, Petteri Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa esitellessään budjettiehdotustaan.
Orpon mukaan veroratkaisut tehdään niin, että finanssipolitiikan viritys ei muutu eli finassipolitiikka ei kiristy eikä löysty.
– Jos ja kun veronkevennyksiä tehdään, vastaava raha haetaan muualta, lähtökohtaisesti kiristämällä muita eli haitta- ja ympäristöveroja, Orpo sanoi.
Ansiotuloverotuksen kevennysten on laskettu maksavan noin 300 miljoonaa euroa. Summaan vaikuttaa muun muassa työttömyysvakuutusmaksujen suuruus, josta päätetään elokuun aikana.
– Elän siinä toivossa, että puhde ei ole 300 miljoonaa, vaan huomattavasti pienempi, Orpo sanoi.
Energia- ja kulutusverot ministerin kiikarissa
Orpon mukaan haitta- ja ympäristöverojen korotuksia ei tarvitse hakea 300 miljoonan euron edestä, sillä valtion tuloja lisäävät jo 40-50 miljoonalla eurolla yritysten korkovähennysoikeuden rajaaminen ja 17 miljoonalla yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotuen muuttaminen.
Alkoholi- ja tupakkaveroa on kiristetty jo tällä vaalikaudella niin, että raja alkaa Orpon mukaan tulla jo vastaan.
– Haittaverot pitää käydä läpi, eri energiamuotojen verot, kulutusverot. Arvonlisävero ei ole nyt varmaankaan pöydällä, Orpo listasi mahdollisia veronkorotuskohteita.
Bensasta ja dieselistä Orpo totesi, että öljyn barrelihinta alkaa olla lähdellä 80 dollaria tynnyriltä, minkä hallitus on määritellyt kipurajaksi, jonka jälkeen on syytä tarkastella verotusta.
– Hinnat pumpuilla alkavat olla sitä luokkaa, että nostovaraa ei hirveästi ole. Toisaalta korkeampi öljyn hinta tuo verotuloja.
Uuden säästöpaketin tekeminen olisi vaikeaa
Orpolta kysyttiin, miksei hallitus tee nyt asiantuntijoiden suosittelemaa kiristävää finanssipolitiikkaa ja miksei kiristetä samalla verotusta, jos valtiontalouden kantokyky tulevaisuudessa huolettaa.
– Meidän arviomme mukaan finanssipolitiikan linja on sopiva. Velkaantuminen taittuu koko ajan ja olisi erittäin vaikeaa neljän miljardin säästöohjelman lisäksi lähteä tekemään uutta säästöpakettia. Pidetään kova menokuri eikä suostuta moniin, moniin menopyyntöihin, pidän sitä finanssipolitiikan tiukkana linjana, Orpo perusteli.
Hallitus on jo toteuttanut tällä vaalikaudella hallitusneuvotteluissa sovitut neljän miljardin euron säästöt.
– Hallituskauden finanssipolitiikan linja on kiristävä, koska olemme karsineet menoja – toki olemme keventäneet työn ja yrittämisen verotusta ja kokonaisveroastetta. Nyt on tärkeää pitää yllä suotuisaa kehitystä. Itse en suosi missään tilanteessa työn verotuksen kiristämistä, jos se on sillä tasolla kuin Suomessa, Orpo totesi.
Orpo huomautti, että verotusta kiristettiin koko huonomman talousjakson ajan viime vaalikaudella, joten pelivaraakaan ei nyt oikeastaan ole.
– Työnverotus on edelleen huippuluokkaa verrokkimaihin verrattuna.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander sanoi, että viime keväänä kehysriihessä ja vaalikaudella aiemmin tehdyt päätökset ovat itse asiassa vuoden 2019 osalta finanssipolitiikkaa kiristäviä.
Tupakkavero kiristyy, autoverotus kevenee
Hallitus on jo päättänyt, että ensi vuonna tupakkavero kiristyy, autoverotus kevenee ja asuntolainan korkovähennys supistuu. Esitykset sisältyvät valtiovarainministerin budjettiehdotukseen.
Hallitusohjelman mukaisesti tehdään indeksitarkistus ansiotuloveroperusteisiin kaikilla tulotasoilla.
Työasuntovähennys uudistuu niin, että se tukee paremmin työn perässä muuttamista. Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.
Vapaaehtoistyöntekijöille maksettavien verovapaiden kilometrikorvausten enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 2 000 eurosta 3 000 euroon kalenterivuodessa. Soveltamisala laajenee koskemaan julkisyhteisöiltä saatuja korvauksia.
Yritysten korkovähennysoikeuden rajoitusta kiristetään, kun Suomi panee täytäntöön EU:n veronkiertodirektiivin.
Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon verotukea muutetaan niin, että hiilidioksidiveron puolitus korvataan energiasisältöveron alennuksella.
Lisäksi lämmityspolttoaineiden verotusta muutetaan siten, että hiilidioksidiverotuksessa otetaan huomioon polttoaineen elinkaaripäästöt. Muutos tehdään niin, ettei lämmityspolttoaineiden verotus keskimäärin kiristy. Sähkön verotusta täsmennetään siten, että suurten akkujen kaksinkertaiselta sähköverotukselta vältyttäisiin.
Veroperustemuutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti.
Lue myös:
Kiristyykö pienituloisten verotus? – ”Ei suurta vaikutusta tulonjakoon”
Näistä syistä valtion budjetin alijäämä onkin ennakoitua suurempi
VM julkisti budjettiehdotuksensa: Valtionvelka nousee 109 miljardiin
