Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo avaa Helsingin Sanomien haastattelussa ajatuksiaan Suomen kilpailukyvyn ja kasvun vauhdittamisesta.
Orpon mukaan avaimet parempaan tulevaisuuteen koostuvat velkaantumisen pysäyttämisestä, sääntelyn purkamisesta, työperäisen maahanmuuton lisäämisestä, korkeasta osaamistasosta sekä kilpailukykyisestä verotuksesta. Näistä huolehtiminen onkin Orpon mukaan seuraavan hallituksen tärkein tehtävä.
– Kun nämä ovat kunnossa, yritykset hoitavat loput, Petteri Orpo toteaa HS:lle.
Vaikka yritysverotus on hänen mukaansa jo nyt kilpailukykyistä, tulisi etenkin pieniä ja keskikokoisia yrityksiä ja yrittäjiä suojata veronkorotuksilta. Lisäksi työssäkäyvien ansiotuloverotusta voisi keventää miljardilla eurolla.
– Mitään työhön ja yrittämiseen liittyvää verotusta ei saa nostaa, vaan pikemmin laskea, Orpo tiivistää.
Myös ydinvoiman ja vedyn kaltaisiin puhtaisiin energiaratkaisuihin sekä vihreään teknologiaan ja teollisuuteen on Petteri Orpon mukaan syytä panostaa, sillä Suomella on erinomaiset edellytykset nousta puhtaan energian suurvallaksi.
Ydinvoimaa voitaisiin edistää huomioimalla lainsäädännössä pienydinvoimalat, myöntämällä Loviisan ydinvoimalalle jatkoluvan sekä etsimällä Hanhikiven ydinvoimalalle länsimaisen rakentajan.
Myös riittävä kansainvälisen työvoiman saatavuus on Orpolle tärkeää. Kansainvälisen rekrytoinnin saaminen kuntoon onkin yksi seuraavan hallituksen suurista haasteista, sillä Suomi tarvitsee lähivuosina valtavasti työperäistä maahanmuuttoa.
Orpo vertaa tilannetta matalalla kasvaviin omeniin, joista ei ole kenellekään iloa, ellei niitä joku poimi. Siksi Suomeen tarvitaankin hänen mukaansa uusi kansainvälisen rekrytoinnin virasto.
– En olisi ikinä uskonut, että kokoomus esittää uutta virastoa, mutta työperäinen maahanmuutto on kansakunnan kannalta kohtalonkysymys, kokoomusjohtaja sanoo.
Puolueen linjaukset työperäisen maahanmuuton edistämisestä ovat ristiriidassa perussuomalaisten rajoittavien maahanmuuttolinjausten kanssa. Orpo arvostelee tätä huomauttamalla, että työvoiman saatavuuden heikentäminen olisi ristiriidassa talouskasvun edistämisen kanssa.
– [Perussuomalaiset] puhuvat Suomen ja viennin turvaamisesta, mutta silti he tuntuvat haluavan koko ajan vain eristää Suomen.
Petteri Orpo kehottaa perussuomalaisia avaamaan tarkemmin sitä, mistä valtion menoista he olisivat valmiita leikkaamaan. Perussuomalaiset ovat esittäneet 2–4 prosentin juustohöyläleikkauksia, mutta konkreettiset ehdotukset puuttuvat.
– Pitäisi ihan oikeasti sanoa, mistä muusta leikataan kuin niistä perussuomalaisten ainaisista lempiaiheista eli maahanmuutosta, kehitysavusta ja ilmastotoimista, Orpo huomauttaa.
Perussuomalaisten ajatukset verotuksesta ja työllisyydestä ovat herättäneet ihmetystä. Vaikka puolue ovatkin esittäneet verotuksen keventämistä, puuttuu esityksistä Orpon mukaan konkretia. Perussuomalaiset eivät ole esittäneet työttömyysturvaan tai työelämään liittyviä uudistuksia.
Kaiken kaikkiaan perussuomalaisten talouspoliittisesta linjasta jää Petteri Orpon mukaan sekava kuva.
– En minä tiedä, mikä oikeasti on perussuomalaisten talouspoliittinen linja ja mihin uudistuksiin he ovat valmiita, Orpo kommentoi.
