– Viimeisen kolmen vuoden aikana on voinut nähdä, että kyllä sillä on väliä millaista väriä hallitus tunnustaa, Petteri Orpo totesi valtakunnallisen yrittäjäpäivän puheessaan lauantaina.
Kokoomuksen puheenjohtajan mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) vasemmistohallitus on kerta toisensa jälkeen näyttänyt, että sille yrittäjien paikka on sivussa.
– Rakentaessaan maahan uutta hallintoa, aluehallinnon, Marinin hallitus teki kaikkensa, että yritysten rooli jäisi pieneksi. Uusi sote on rakennettu julkisen tuotannon varaan. Kela-korvausten leikkaus oli piste i:n päälle. Jätelain uudistuksessa yrittäjät sysättiin sivuraiteelle. Moni kuljetus- ja jätealan yrittäjä on joutunut laittamaan lapun luukulle, Orpo listasi esimerkkeinä.
Suomi on hänen mukaansa pärjännyt hyvällä yritysten ja julkisen sektorin yhteistyöllä ja markkinatalouteen uskomalla. Orpon mukaan maan menestys on tulevaisuudessakin yrittäjien ja työllistävien yritysten varassa.
Pysäyttäviä lukuja
Oppositiojohtajan mukaan on selvää, että koronapandemia ja Venäjän sota Ukrainassa ovat vaatineet toimia, joita on jouduttu tekemään velaksi.
– Tosiasia kuitenkin on, että jo ennen koronaa hallitus lisäsi menoja vailla tietoa tuloista. Kriisit ovat toimineet peittona sille, ettei hallituksella ole ollut – eikä ole – minkäänlaista ajatusta talouden tasapainottamisesta, Petteri Orpo jatkoi.
Hän muistutti, että valtio on ottamassa ensi vuodelle uutta velkaa yli kahdeksan miljardia euroa. Kokonaisuudessaan valtion velkasumma nousee jo miltei 150 miljardiin euroon. Yhdessä vaalikaudessa velka tulee kasvamaan lähes 40 miljardilla. Kokoomusjohtaja kutsui lukuja pysäyttäviksi.
Hallituspuolueiden johtoviisikon Orpo sanoi luoneen ”illuusion, että miljardeja on jostakin loputtomasti otettavissa”.
– Menokehykset on rikottu kerta toisensa jälkeen, ja valtiovarainministerin punakynä on kuivunut käyttämättömänä.
– Entisenä valtiovarainministerinä tämä miljardisokeus tuntuu minusta käsittämättömältä. Miljoonan ja miljardin ero tuntuu hämärtyneen.
Punakynää joudutaan käyttämään
Petteri Orpon mukaan yrittäjät tietävät, että velalla on väliä. Hän muistutti korkomenojen kasvusta.
– Ensi vuonna valtionvelan korkomenot ovat jo 1,5 miljardia euroa. Korkojen nousu ensi vuodelle vastaa poliisin koko vuoden toimintamenoja. Tuskin kukaan on eri mieltä siitä, etteikö näillekin euroille löytyisi muuta käyttöä, Orpo sanoi.
Hänen mukaansa velanottoa olisikin nyt hillittävä.
– Jos maailmalla usko Suomen kykyyn hoitaa talouttaan laskee, tarkoittaa se korkeampaa hintaa lainoille eli syvempiä vaikeuksia.
Petteri Orpon mukaan seuraava hallitus ”joutuu käyttämään punakynää”.
– Se joutuu sopeuttamaan menoja. Urakasta ei selvitä neljässä vuodessa. Arvioni on, että se vie neljä plus neljä vuotta. Tuona aikana monia hyviä asioita jää toteuttamatta, monia tarpeellisia panostuksia tekemättä. Se on rehellisesti todettava ääneen. Sellaisen perinnön Marinin hallitus jättää.
Talouden saaminen kestävälle pohjalle kuitenkin takaa Orpon mukaan, että tulevissa kriiseissä on liikkumavaraa.
– Ilman kestävää taloutta emme voi turvata hyvinvointipalveluja, emme laadukasta koulutusta, emme kunnossa olevaa tieverkkoa. Kaikki tämä heijastuu yritysten toimintaedellytyksiin, Orpo muistutti.
– Yhteisistä verovaroista pitää pitää hyvää huolta ja lasten piikkiin ei saa elää. Kaikkea tärkeää ei voi rahoittaa. Ei se niin onnistu kotona, eikä yrityksessään. Jos menot ylittävät pysyvästi tulot, on kaksi keinoa. Vähentää menoja ja lisätä tuloja.
Kasvun kaava jakamisen kaavan tilalle
Kokoomuksen puheenjohtajan mukaan vasemmistohallitus on käyttänyt ”jakamisen kaavaa”. Tilalle kokoomus tarjoaa hänen mukaansa kasvun kaavaa. Sen Orpo sanoi merkitsevän panostuksia osaamiseen, yritystoiminnan arvostamista, rahoituksen ja investointien turvaamista sekä yrittämiselle otollisten olosuhteiden varmistamista.
– Valtio ei luo kasvua. Eivät ministeriöt, emme me päättäjät. Mutta me voimme lisätä kasvun mahdollisuuksia. Siksi meidän on listattava kaikki kasvua vauhdittavat toimet ja kasvun tiellä olevat esteet, Petteri Orpo totesi.
Hän nosti esiin muun muassa kansainvälisesti kilpailukykyisen verotuksen ja vakaan toimintaympäristön.
– Suomessa kannattaa yrittää ja vaurastua, kun teemme suomalaista omistajuutta ja yritysten kasvua tukevan verouudistuksen. Yritysten ja osinkojen verotusta on muutettava niin, että yritysten kasvulle ja pörssilistautumiselle on mahdollisimman vähän esteitä. Listaamattomien yritysten omistajien verotuksen kiristämistä emme hyväksy.
– Haluamme keventää työn verotusta: Verotuksen pitää olla sellaista, että varhaiseen aamuvuoroon nouseminen palkitsee aina enemmän kuin se, että ikkunaverhon raosta seuraa naapurin lähtöä töihin.
Yritysten toimintaympäristöstä on pidettävä Petteri Orpon mukaan huolta turvaamalla energian ja työvoiman saanti ja nykyistä vapaampi sopiminen työpaikoilla.
”Sietämätön tilanne”
Petteri Orpo otti puheessaan kantaa myös työvoimapulaan. Hän huomautti, että yrittäjät eivät enää puhu osaavan työvoiman saannista vaan minkä tahansa työvoiman saannista.
– On sietämätön tilanne ja kasvun este, että Suomessa on yli 100 000 työtöntä, ja samaan aikaan aloja sektorista riippumatta vaivaa työvoimapula. Avoimet työpaikat ja työtä hakevat on saatava kohtaamaan.
Osaajia olisi Orpon mukaan saatava Suomeen myös muualta.
– Lupaprosesseihin on saatava vauhtia, Tarveharkinta on poistettava, sillä se toimii vain kasvun esteenä. Kyllä täällä töitä riittää niin suomalaisille kuin ulkomailta tuleville, hän sanoi.
Orpo luottaisi asiassa yrittäjiin.
– Mitä jos annettaisiin teidän hoitaa rekrytointi ulkomailta? Annetaan yritysten etsiä maailmalta työntekijät ja tuoda heidät Suomeen töihin. Jos joku ei toimi sääntöjen mukaan, siihen puututaan. Olen varma, että vain tällä toimintatavan muutoksella saadaan rekrytointi oikeasti toimimaan.
