Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo kokoomuksen olevan sitoutunut siihen, että puolustusmenot pidetään Venäjän uhan takia korkeana myös jatkossa.
Orpon hallitus ilmoitti viime viikolla Suomen irtautuvan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Samassa yhteydessä kerrottiin, että puolustusmäärärahojen taso nostetaan vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.
Orpo kertoo Verkkouutisten haastattelussa käyneensä asiasta keskustelua eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa. Turvallisuustilanne ja maanpuolustuksen tarpeet tekevän hänen mukaansa lisäpanostuksista puolustukseen välttämättömiä.
– Minusta kaikki eduskuntapuolueet hyväksyvät nimenomaan tämän maavoimien uudistamisen ja vahvistamisen välttämättömyyden ja ymmärtävät siihen tarvittavan kokonaisuuden, Orpo sanoo.
Tämän jälkeen on kuitenkin Petteri Orpon mukaan tehtävä uusia päätöksiä siitä, millä tasolla puolustusmenot pidetään. Tämä tulee edellyttämään parlamentaarista keskustelua, jota Orpo haluaisi käydä jo nyt. Kokoomuksen kantaa ei kuitenkaan tarvitse arvuutella.
– Kokoomus on sitoutunut siihen, että puolustusmäärärahojen taso pidetään pysyvästi. Tästä minulla ei ole tietoa muiden puolueiden kannoista.
Kaiken perusteena on pääministerin mukaan uhka-arvio.
– Eli Venäjän pysyvä uhka. En valitettavasti näe sellaista maailmaa, jossa me olisimme seuraavan reilun viiden vuoden aikana uudistaneet maavoimamme ja tarve loppuisi siihen. En vain näe sitä. Sen takia näkymän ja sitoutumisen pitää olla siitä eteenpäinkin korkealle tasolle, Orpo sanoo suoraan.
Edessä ovat myös Naton puolustusmäärärahatavoitteiden mahdolliset muutokset. Puolustusliiton oletetaan nostavan vaadittua tasoa merkittävästi kesäkuussa Haagissa järjestettävässä huippukokouksessa. Keskustelussa on väläytetty jopa viiden prosentin tavoitetta. Julkisuudessa liikkuvien tietojen perusteella vaatimustason uskotaan asettuvan yli kolmeen prosenttiin.
Hallitus on suhtautunut myönteisesti EU:n viimeaikaisiin puolustusaloitteisiin. Orpon mukaan ne olisivat Suomen etu etenkin silloin, kun kyse olisi konkreettisista kyvyistä Suomen kaltaisten etulinjan maiden puolustamiseen. Tätä Suomi on myös aktiivisesti ajanut EU-pöydissä.
Petteri Orpo arvioi, että Naton tavoite voi asettua Suomen tuleviakin menoja korkeammaksi. Hallituksen nyt tekemät päätökset syntyivät hänen mukaansa puhtaasti Suomen oman puolustuksen tarpeiden perusteella.
– Se täytyy ottaa huomioon, että Suomi on käyttänyt puolustukseen koko ajan määrärahoja. Meillä ei ole samanlaista korjausvelkaa kuin monilla muilla.
Kaikki tämä johtaa luonnollisesti kysymykseen siitä, millä tulevat puolustusmenot maksetaan. Orpolta on totuttu kuulemaan muistutuksia siitä, miten vastuullinen talouspolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa.
– Tätä ei rahoiteta millään muulla kuin nykyistä korkeammalla talouden kasvulla, pääministeri vastaa.
– Ja silloin tullaan taas siihen, mitä hallitus on jo nyt tekemässä. Kaiken keskiössä on kasvun aikaansaaminen ja kilpailukyvyn parantaminen – myös pitkällä aikavälillä. Siksi olemme tehneet talouteen rakenteellisia muutoksia, jotta sillä on kykyä kasvaa tulevina vuosina nopeammin kuin mitä nyt ennustetaan. Eli vahvempi talouden kasvu, Orpo summaa.
Tämän takia hallitus on tekemässä tulevassa kehysriihessä hänen mukaansa vielä lisää talouskasvua edistäviä toimia. Yksityiskohtia Orpo ei tässä vaiheessa kommentoi. Eri lähteistä on kuitenkin vihjailtu, että riihestä on lupa odottaa merkittäviä ratkaisuja.
– Tarvitaan rohkeutta. Nämä laskut lankeavat maksettavaksi ja ilman merkittäviä uudistuksia talouteen, tulee vaikeaa. Velalla me emme tätä enää pysty hoitamaan.
