Kokoomuksen puheenjohtajan, pääministeri Petteri Orpon mukaan kansalaisten kiinnostus eurovaaleja kohtaan on kasvanut vaalipäivän lähestyessä.
– Ihmisiä kiinnostavat turvallisuus, Venäjä ja Ukrainan tukeminen. Suomalaiset ovat pragmaattisia ja siksi huoli turvallisuudesta on päällimmäisenä, Orpo kuvailee vaalikenttien puheenaiheita Verkkouutisten haastattelussa.
Orpon mukaan kysymykset laitaoikeiston mahdollisesta vahvistumisesta eivät sen sijaan ole merkittävästi nousseet esille kansalaisten kohtaamisissa.
Talouden rakenteet kuntoon
Kun puhe käännetään talouteen, muistuttaa Orpo, että Euroopalla on sama ongelma, kuin Suomessa on lähdetty hallitusohjelmalla ratkomaan.
– Talouden rakenteet ovat olleet uudistamatta ja on menty velkavetoisesti. Euroopassa pitää laittaa talouden rakenteita kuntoon. Sisämarkkinoita pitää kehittää. Lähtökohtamme on tässä puhtaasti markkinataloudelliset ratkaisut, sisämarkkinat, kilpailu ja oikeudenmukainen toimintaympäristö. Toisella puolella tarjotaan yhteisvelkaa ratkaisuksi.
Orpo muistuttaa, että Yhdysvaltain niin sanotulla IRA-ohjelmalla (Inflation Reduction Act) on tähän mennessä kanavoitu vihreän siirtymän hankkeisiin noin 360 miljardia euroa.
Samaan aikaan EU:ssa on vuosina 2021-23 valtiontuilla rahoitettu hankkeita yli 600 miljardilla eurolla. Sen lisäksi on luotu 750 miljardin euron NextGenerationEU-elpymisväline koronasta kärsineille talouksille.
– Tämä kuvaa ongelman ytimen: kyse ei ole julkisen rahan määrästä tai sen puutteesta vaan siitä, että Yhdysvaltain talous on paljon dynaamisempi kuin Euroopan. Siksi investoinnit suuntautuvat Yhdysvaltoihin, puheenjohtaja kiteyttää.
Pääomamarkkinaunioni luotava
Orpon mukaan niin sanotun pääomamarkkinaunionin luominen on erittäin tärkeä asia. Unionissa on kyse siitä, että Euroopassa olevilla yksityishenkilöiden, yhteisöjen ja yritysten pääomilla voisi helposti rahoittaa investointeja eri puolilla Eurooppaa.
– Unioni rakentuu konkreettisista asioista, joilla yhtenäistetään Euroopan pelisäännöt. Esimerkiksi, meillä pitäisi olla yhteiset järjestelmät, jotta pääomat virtaisivat Euroopan sisällä nykyistä helpommin. Toisenlainen esimerkki on konkurssilainsäädäntö, jonka yhtenäistäminen olisi Euroopan etu.
– Uskomme, että Suomi olisi hyötyjien puolella, koska meillä on paljon korkeaa osaamista ja paljon lupaavaa yritystoimintaa. Monesti se tyssää siihen, että meiltä loppuvat pääomat ja yritykset myydään liian aikaisin. Jos pääomamarkkinaunioni toimii, startupit saavat rahoitusta Euroopasta ja pystyvät investoimaan, kasvamaan ja elämään Suomessa, Orpo hahmottaa.
Investointituet EU-budjetista
Paljon puhuttu vihreä siirtymä eli fossiilisista polttoaineista luopuminen edellyttää myös onnistuakseen tukea.
– Meillä on selkeä näkemys, mitä taloudelle pitää tehdä. Investointeja pitää tukea EU-budjetin kautta EU:n olemassa olevia välineitä käyttäen. Siksi Suomen pitää olla mielestäni valmis suurten rahatarpeiden edessä maksamaan jonkin verran lisää, jos se käytetään nimenomaan puolustukseen, turvallisuuteen ja välttämättömien investointien tukemiseen.
Orpo hakisi kestävää talouden kasvua Eurooppaan hyödyntämällä EU:n budjetissa jo olevia InvestEU- ja Horizon-ohjelmia.
Orpon mielestä InvestEU:n kokoa voitaisiin merkittävästi kasvattaa, ja se olisi myös oikeantyyppinen ohjelma tukemaan laatuperusteisia investointeja.
– Eurooppalaisten sosialistien ja meidän ajattelun erottaa toisistaan, että me haluamme julkisen rahan vivuttamaan liikkeelle paljon suuremman määrän yksityistä rahaa, kun esimerkiksi suomalaiset demarit näkevät tässäkin tapauksessa melkein ainoana ratkaisuna sen, että kaadetaan veronmaksajien rahaa miljarditolkulla suoraan yrityksille, kokoomuksen puheenjohtaja havainnollistaa.
Tuleeko EU:n budjetti kasvamaan tulevina vuosina, halusimme sitä tai emme?
– EU:n rahantarpeet ovat suuria ja välttämättömiä, esimerkiksi Ukrainan tukemisen ja fossiilisista polttoaineista irtautumisen takia. Kun kerran sanomme ei velkainstrumenteille, silloin se tarkoittaa sitä, että valinta on budjettilinja ja jonkin verran se kasvaa. Nykyisen budjetinkin sisältä löytyy priorisoitavaa, jolla pystyttäisiin siirtelemään kymmenien miljardien potteja tärkeämpiin kohtiin.
Orpo arvioi, että Suomen EU-jäsenmaksu tulee jonkin verran nousemaan tulevina vuosina perustelluista syistä.
– On parempi, että se tehdään EU-budjetin kautta eikä ulkopuolisilla rahastoilla, koska budjetista tuleva raha on demokraattista rahaa, eli olemme silloin itse siinä neuvottelussa mukana päättämässä, mihin se raha käytetään. EU-parlamentissa on toimivat valvontamekanismit. Se on avointa ja läpinäkyvää. Siksi budjetti on oikea työväline eikä hilavitkuttimet, Orpo perustelee.
Itäisille alueille tukea
Orpon mukaan Euroopan pitää tukea itäisiä alueitaan, jotka ovat taloudellisesti kärsineet Venäjän hyökkäyssodasta ja Venäjän rajan läheisyydestä.
Alueiden taloudelliseen tukemiseen pitäisi puheenjohtajan mukaan luoda oma erillinen rahasto, eikä tukea pitäisi kanavoida EU:n koheesiorahaston kautta, joka ei ole Suomelle edullinen.
Orpo mainitsee malliesimerkkinä niin sanotun brexit-rahaston, jolla tuettiin Ison-Britannian kauppaa eniten käyneitä maita maan EU-eron jälkeen useilla miljardeilla euroilla.
– Pitäisi luoda mittarit tuelle, ja se koskisi laajasti pohjoista ja itäistä Suomea, Kaakkois-Suomea, Baltian maita, Puolaa ja siitä eteenpäin. Olen esittänyt tätä komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, ja hän on luvannut selvittää asiaa.
Jäädytetyistä varoista Ukraina-tukea
Jäsenvaltiot ja kansalaismielipide ovat pysyneet vahvasti Ukrainan tukemisen takana.
Näetkö riskiä, että yleinen mielipide turtuu Ukrainan tukemiseen ja joidenkin maiden osalta nähdään ennen pitkää lipsumista Ukraina-tuessa?
– En ole siitä vielä huolissani. Ollaan nähty, että kun rintamatilanne on ollut loppukeväällä ja alkukesästä kriittinen, niin tukihalukkuus on välittömästi vahvistunut. Koko ajan täytyy muistuttaa, että tilanne on vaarallinen Euroopalle, ja Venäjä on vaarallinen koko Euroopalle. Tämä ei saa unohtua. Kyllä siinä töitä täytyy tehdä koko ajan. Vaara on olemassa, Orpo toteaa.
Orpon mukaan Ukraina-tuen rahoittaminen yhteisvelalla pitää olla jatkossa vihoviimeinen vaihtoehto.
– Suuntaisin katseen Venäjän jäädytettyjen varojen ja niiden tuottojen hyödyntämiseen. Varoja on yli 200 miljardia euroa, ja niiden tuotot ovat muutamia miljardeja vuodessa. Jo pelkästään tuottoja vastaan voitaisiin helposti ottaa 50 miljardia lainaa. Tämä olisi paras ratkaisu. G7-maat tulevat tätä käsittelemään kesäkuun kokouksessaan, ja EU:ssa tähän suhtaudutaan myönteisesti.
Unkari ruotuun
Orpo korostaa, että Unkari on pakotettava Ukrainan tukemisessa ruotuun.
Miten Unkari laitetaan kuriin, jotta ei se estä jatkossa Ukraina-tukea?
– Vaalikeskusteluissa on jäänyt vähemmälle huomiolle, että alkuvuodesta 26 muuta EU-jäsenmaata käytännössä pakotti (pääministeri Viktor) Orbanin ja Unkarin tukemaan yhteisiä ratkaisuja, jotka olivat suuria ja merkittäviä. Ensimmäinen oli Ukrainan jäsenyysneuvotteluiden avaaminen. Toinen oli Ukrainan 50 miljardin euron tukipaketti. Orban hyväksyi ne. Tarvitaan muun Euroopan yhtenäisyyttä, päättäväisyyttä ja periksiantamattomuutta. Tällaisilla asioilla ei voi neuvotella eikä meitä voi kiristää. Alkuvuodesta se toimi ja sama tiukka ote suhteessa Unkariin pitää olla myös nyt käytävissä neuvotteluissa, Orpo muistuttaa.
Unkarin EU-puheenjohtajuuskausi alkaa 1. heinäkuuta, joten maan puheenjohtajuuden torppaamiselle tulisi kiire.
– Se ei ole kauhean helppoa. Peruslinja on, että katsotaan miten Unkari puheenjohtajuutta hoitaa. Nyt kun samaan aikaan käydään keskustelua Ukrainan tuesta ja Ukrainan jäsenyysneuvottelujen etenemisestä, niin kyllä kaikkien kovien keinojen täytyy myös olla pöydällä.
Orpon mukaan sekä Unkarin äänioikeuden jäädyttäminen ja puheenjohtajuuden menettäminen voivat olla keinovalikoimissa.
Ukrainan EU-jäsenyyden pitää Orpon mukaan olla mahdollista, mutta tie tulee olemaan todella pitkä.
– Se pitää olla määrätietoinen prosessi. Ensinnäkin on vaikea nähdä, että sotaa käyvä maa voisi liittyä Euroopan unioniin. Sota pitää saada loppumaan. Jäsenyysprosessi vaatii ukrainalaisilta paljon. Se tulee olemaan myös vaikea ja haastava neuvottelu EU:lle, koska Ukrainan jäsenyys muuttaa toteutuessaan paljon EU:n budjettia ja ohjelmia.
– Kannatan ajatusta, että siinä mietittäisiin asteittaisen jäsenyyden mallia. Jäsenyys voisi toteutua siltä osin, kuin Ukraina olisi valmis. Viimeisessä vaiheessa tulisivat vaikeat taloudelliset kysymykset, kuten yhteinen maatalous- ja koheesiopolitiikka, koska ne pitää ratkaista siten, ettei Suomikaan niistä kohtuuttomasti kärsi, Orpo hahmottelee.
Venäjä-pakotteet vuotavat
Venäjä-pakotteita pitää Orpon mukaan edelleen kiristää, ja hän kiinnittäisi huomiota myös nykyisten pakotteiden toimeenpanoon.
– Laittaisin pääpainon päätettyjen pakotteiden toimeenpanoon ja valvontaan, koska ne vuotavat. Venäjälle virtaa koko ajan länsimaista teknologiaa, jota käytetään asetuotantoon. Venäjä käy edelleen Euroopan kanssa kaasukauppaa. Venäläistä öljyä kulkee Itämerellä. Samalla voidaan tietenkin katsoa, mitä lisätoimia voidaan vielä tehdä.
Tehokas turvapaikkaprosessi tarvitaan
Turvapaikkapolitiikan osalta Orpo muistuttaa unionin hyväksyneen maahanmuuttopaktin, joka auttaa Euroopan sisällä nopeuttamaan ja tehostamaan turvapaikkapolitiikkaa. Siihen liittyy myös tehokas palautuspolitiikka ja vahvat ulkorajat.
– Jos merkittävä osuus hakijoista ei saa turvapaikkaa, heidät on pystyttävä palauttamaan lähtömaihin. EU:n on hoidettava asia, sillä yksittäisen jäsenmaan neuvotteluvara ei riitä siihen.
Orpo toivoo, että uusi komissio aloittaa selvitykset ja neuvottelut turvallisien kolmansien maiden kanssa siitä, voidaanko turvapaikkaprosessia ja suojelua toteuttaa myös turvallisessa kolmannessa maassa.
– Mielestäni tässä ei ole mitään epäselvää muuta kuin se, että sellaista mallia ei ole kukaan vielä tehnyt ja sitä pitää lähteä rakentamaan. Tarvitaan tehokas turvapaikkaprosessi EU:n sisällä, tehokas palauttamisjärjestelmä ja mahdollisuus hakea turvaa kolmansissa maissa, ettei tarvitse lähteä salakuljettajien vaarallisille matkoille, eivätkä ihmiset tulisi Euroopan rajojen sisälle odottelemaan mahdollisesti vuosikausiksi sitä, miten prosessissa käy, Orpo havainnollistaa.
Vaikutusvaltainen salkku tavoitteena
Kokoomuksen puheenjohtajan mukaan Suomi tavoittelee tulevassa EU-komissiossa mahdollisimman vaikutusvaltaista salkkua.
– Aihealueet pitäisi olla meidän avaintavoitteidemme alla eli kilpailukyky ja turvallisuus. Mielestäni olisi hyvä, että se olisi vaikutusvaltainen tehtävä Euroopan kehittämiseen, ja siitä olisi aidosti Suomenkin näkökulmasta hyötyä siten, että meillä olisi antaa osaamista tehtävään.
Millaisia ominaisuuksia tulevalta EU-komissaarilta vaaditaan?
– Tulevalla EU-komissaarilla pitäisi olla kilpailukyvyn ja turvallisuuden alta osaamista, näkemystä ja kykyä ajaa Euroopan asiaa. Ja sen verran, kun komission jäsen kollegion jäsenenä voi, niin myös ajaa Suomen asiaa. Aktiivinen ja hyvä ihminen. Meidän listoilta löytyy niitä, Orpo kiteyttää.
