Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok) esitteli maan hallitusneuvottelujen kahdeksannen päivän tiedotustilaisuudessa 9. toukokuuta Suomen taloudellista tilannetta.
Suomen bruttokansantuote jää 0.2 prosentin verran negatiiviseksi eli Suomi on taantumassa.
– Sen jälkeen perusurassa ei ole näkyvissä mitään sellaista talouskasvua, joka jotenkin pelastaisi meidät tästä matalasuhdanteesta. Reilun prosentin prosenttiyksikön talouskasvu ei riitä kattamaan meidän ikääntymisestä ja velkaantumisesta johtuvia kuluja, huomautti Orpo ja jatkoi:
– Koko julkisen talouden alijäämä pahenee. Nykyennusteen mukaan vuonna 2027 julkisen sektorin alijäämä -2,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on sitten aika kovaa tasoa.
Aiempien hallitusten ankara velanotto ja nousevat korkotasot pahentavat tilannetta entuudestaan.
– Vaalikauden loppuun mennessä [2027] julkisyhteisöjen velanhoitokulut nousevat yli viiteen miljardiin. Eli yli viisi miljardia euroa menee pelkästään korkoihin. Ja jos mitään ei tehdä, tämä pahenee, painotti Orpo.
Orpo huomauttaa, että koko Suomen maanpuolustukseen käytetty summa on viisi miljardia. Puhumattakaan siitä, että lisää rahaa tarvitaan jatkuvasti esimerkiksi koulutus-, vanhuspalvelu-, sosiaali- ja terveysmenoihin.
– Jos mitään ei tehdä, julkisyhteisön velka ylittää 2030-luvulla jo sata prosenttia bruttokansantuoteesta, jolloin voidaan heittää hyvästit hyvinvointiyhteiskunnalle.
Orpoo sanoi valtiovarainministeriön suositteleman 6+3 miljardin sopeutusohjelman korjaavan tämän kehityksen.
– Se pysäyttää velkaantumisen kasvun 80 prosentin alapuolelle ja johtaa tuonne 70 prosentin velka-asteeseen. Se on siedettävä, tosin sekin on pohjoismaisittain todella korkea, kaksinkertainen.
Orpon mukaan hallitusneuvotteluiden ulkopuolella olevat puolueet tuntuvat olevan sitä mieltä, että ”nyt tällä vaalikaudella ei tulisi tehdä mitään, vaan politiikkaa voisi jatkaa kuten ennenkin”.
– Jos tällä vaalikaudella ei tehdä mitään, se johtaisi siihen, että neljän vuoden päästä pitäisi sopeuttaa jo kerralla 12 miljardia euroa. Sen sijaan, että tänään tehdään päätökset 6+3 miljardin ohjelmasta kahdelle vaalikaudelle.
Valtionvarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen mukan 6+3-ohjelma riittää myös ”pitkälti taklaamaan pitkän aikavälin rakenneongelman eli kestävyysvajeen, joka johtuu väestön ikääntymisestä”.
– Kun me olemme saaneet täällä tilannekuvaa, tilanne on meidän mielestämme, ainakin itse koen, se on vielä huonompi kuin mitä ajattelinkaan ja miksi on vielä välttämättömämpää tehdä valtiovarainministeriön suosittamalla tavalla.