Pääministeri Petteri Orpo (kok.) pitää unionin laajentumista yhtenä koko Euroopan kohtalonkysymyksenä.
– Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa EU:n laajentumispolitiikka on kiinteä osa unionin ja hakijamaiden turvallisuuden parantamista, hän sanoi Turun Eurooppa-foorumissa keskiviikkona.
– Niin sanotun harmaan vyöhykkeen jättäminen on vain aggressiivisimman naapurin intressi. Ukrainan, Moldovan ja Länsi-Balkanin maiden tulevaisuus on Euroopassa, hän jatkoi.
Orpo sanoi olevansa erittäin tyytyväinen siihen, että jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa saatiin käynnistettyä kesäkuussa.
– Edessä on vielä pitkä ja haastava tie jäsenyyskriteerien täyttämiseksi. Toimiva oikeusvaltio, vakaat demokraattiset instituutiot, tehokas korruptiontorjunta ja toimiva markkinatalous ovat keskeisiä EU-jäsenyyden edellytyksiä, hän totesi.
Lisäksi Orpon mukaan tarvitaan uudistuksia EU:n rakenteisiin ja päätöksentekokykyyn.
– On selvää, että budjetti, yhteinen maatalouspolitiikka ja niin edelleen tulevat muuttumaan paljon ja tarvitsevat siirtymäaikoja sekä fundamentaalista tarkastelua.
Unkarin puheenjohtajuuskausi hyvin poikkeuksellinen
Pääministeri totesi, että poliittisen tason viestit Unkarille niin jäsenmaista kuin EU-instituutioistakin ovat olleet erittäin selkeitä.
– Silti Unkari on päättänyt jatkaa vastakkainasettelua tutuilla sävelillä. EU:lla on vahva yhtenäinen linja Ukrainan tukemisessa, jota Unkari on aktiivisesti pyrkinyt torppaamaan. Näin ei voi jatkua, Orpo sanoi.
Orpo totesi, että Suomi yhdessä Pohjoismaiden ja Baltian kanssa on päätynyt siihen, että emme osallistu poliittisella tasolla Unkarissa järjestettäviin epävirallisiin ministerikokouksiin.
– (Viktor) Orbanin toimintaa ei voida katsoa sivusta toimettomana. Keinoja kyllä löytyy, jos vaikeudet jatkuvat. Se, millä tavalla Unkari asemoi itsensä suhteessa muihin jäsenmaihin, tullaan muistamaan myös tulevissa rahoituskehysneuvotteluissa, Orpo väläytti.
