Pääministeri Petteri Orpo keskittyi kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa perjantaina Espoossa pitämässään puheessa Ukrainaan. Pääviesti oli, että ”Ukrainan taistelu on myös meidän taistelumme” kansainvälisen oikeuden ja Euroopan turvallisuusjärjestyksen puolesta. Orpo korosti myös, että on Suomen ja Euroopan etu, jos Ukrainan kanssa löydetään keinot syventää puolustusteollista yhteistyötä.
Orpo oli vieraillut aiemmin tällä viikolla Ukrainassa, jossa hän tapasi presidentti Volodymyr Zelenskyin. Vierailusta ei kerrottu ennakolta julkisuuteen.
– Terveisiä Ukrainasta. Kirjoitin tätä puhetta pommisuojassa Kiovassa. Hälytys ohjuksista annettiin useissa Ukrainan kaupungeissa. Sota on kaikille ukrainalaisille totisinta totta. Jatkuvat hälytykset tekevät iskut myös arkiseksi asiaksi monelle paikalliselle. Elämän täytyy jatkua, vaikka sireenit käskevät tyhjentämään katuja, Orpo avasi puheensa.
Orpon mukaan Suomi on yksi Ukrainan suurimpia tukijoita suhteessa talouden kokoon, ”ja tämä on oikein, sillä Ukrainan taistelu on myös meidän taisteluamme.”
– On myös Suomen ja Euroopan etu, jos löydämme Ukrainan kanssa keinot syventää puolustusteollista yhteistyötämme. Suomella on tässä osaamista, ja voimme osaamistamme tarjota ja myydä.
Orpo korosti puheessaan, että koko Euroopan on herättävä puolustustarvikkeiden tuotannon vauhdittamiseen. ”Jahkailuun ei ole enää aikaa”, ja tuotannon hitaus on ollut pettymys.
– Olen nostanut EU-kokouksissa esille, että Euroopan on nostettava tukeaan Ukrainalle. Vain niin sota saadaan päättymään nopeammin. Kun Ukrainaan toimitetaan EU:n laajuisella sitoumuksella ammuksia ja aseita, myös puolustusteollisuus saa signaalin siitä, että tilauksia tulee ja kapasiteetin kasvattaminen kannattaa.
Pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja muistutti, että Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta tuli eilen torstaina kuluneeksi puolitoista vuotta. Ja Krimin valtauksesta on kulunut paljon enemmän aikaa.
– Kaikkein pahinta on turtuminen ja unohtaminen. Siksi Ukrainassa vierailu ja Ukrainasta puhuminen on niin tärkeää. Kärsimyksen ja toisaalta urheuden näkeminen omin silmin, kansan sinnikkyys jatkaa arkeaan ilmahälytysten keskellä, ne vain vahvistavat tahtoamme auttaa.
Orpon mukaan myös Ukrainan jälleenrakennuksesta on puhuttava.
– Jälleenrakennus myös tarjoaa suomalaisille yrityksille merkittävän liiketoimintamahdollisuuden. Rakennussektori, puhdas energia, digitaalisaatio, koulutusyhteistyö. Esimerkiksi näillä sektoreilla Suomella on tarjota maailmanluokan ratkaisuja. Ja niitä ukrainalaiset toivovat. Vanhan tuhoutuneen infrastruktuurin tilalle voidaan rakentaa uutta ja parempaa, mikä tukee myös Ukrainan modernisaatio- ja demokratiakehitystä.
Orpo painotti myös, että Ukrainalle on rakennettava uskottava polku EU:n ja Naton jäsenyyksiin.
– Tarvitsemme Euroopassa vahvan liittouman maita, jotka vastustavat Venäjän uhkaa. Ukraina on osoittanut kyvykkyytensä.
– EU-komissio ilmoittaa lokakuussa valmistuvassa raportissaan Ukrainan ja muiden ehdokasmaiden jäsenyysprosessien etenemisestä ja edellytyksistä aloittaa viralliset neuvottelut. On selvää, että tekemistä riittää, mutta me tuemme Ukrainaa myös niissä reformeissa, joita se matkallaan tarvitsee. Ukrainan paikka on Euroopassa.
Puheensa lopuksi Orpo loi lyhyen tilannekatsauksen Suomeen:
– Viime aikoina olemme pitäneet paljon puheita ja osoittaneet tahtomme uudistaa Suomea. Meidän tehtävämme on rakentaa Suomea niin, että olemme jatkossa vauraampia ja paremmassa turvassa kuin nyt. Me voimme oppia myös Ukrainan puolustuskamppailusta. Maamme ovat kohdanneet toisensa monissa historian saumakohdissa. Kansakunnan luja tahto on Ukrainan paras puolustus, varmisti Suomen itsenäisyyden talvisodassa ja johti myös vaurastumiseen ja hyvän kierteeseen sotien jälkeen.
– Tätä tahtoa ja mielen lujuutta tarvitsemme myös nyt. Euroopassa soditaan raainta sotaa sitten toisen maailmansodan, ja talouden näkymät synkkenevät. Suomi on turvassa, mutta emme voi herpaantua. Yhteiskuntamme ongelmat ovat aitoja. Meidän täytyy varmistaa hyvinvointiyhteiskuntamme selviytyminen myös tulevaisuuteen, toimitaan nyt, omilla ehdoillamme, ilman ulkoista pakkoa.
