Pääministeri Petteri Orpo (kok.) käsitteli puheessaan suurlähettiläskokouksessa muun muassa Venäjän vihamielisistä hybridi- ja sabotaasitoimista, jotka ovat ulottuneet laajasti Eurooppaan.
– Myös Suomesta Venäjä maalaa häikäilemättömästi valheellista kuvaa. Lähialueemme turvallisuustilanne on muuttunut – ehkä pysyvästi, Orpo sanoi.
Hänen mukaansa kuluneeseen vuoteen on sisältynyt myös paljon vakavia ulko- ja turvallisuuspoliittisia tilanteita.
– Venäjän provokaatioihin olemme vastanneet suomalaisen rauhallisesti. Meitä ei pelotella.
Suomi on Orpon mukaan valinnut aktiivisen linjan.
– Teemme ratkaisuja, joihin Suomi pystyy ja kykenee vaikuttamaan. Olemme pieni maa, mutta sisukas. Meillä on kokemusta, näkemystä ja tervettä itsetuntoa – kaikkeen emme voi vaikuttaa, mutta vaikutamme vahvasti siihen, mihin voimme.
– Kaikki tämä vaikuttaa turvallisuuteemme, talouteemme ja talouden kasvumahdollisuuksiin. Meillä on paikka olla tekemässä muutosta. Se on käytettävä vaikuttamiseen ja uuden etsimiseen. Kansallisesti, kumppaneidemme ja liittolaistemme kautta sekä EU:ssa, Orpo totesi.
EU:ssa Suomelle tärkeitä asioita ovat Orpon mukaan EU:n strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, kokonaisturvallisuuden parantaminen, Ukrainan tuki, energiamurroksen, kiertotalouden ja biotalouden edistäminen sekä tutkimus, innovaatiot ja digitalisaatio.
– Tämän hallituksen ajattelusta nostan vielä sen, että EU-politiikassa pidämme vahvasti Suomen puolta.
Suomi tarvitsee Orpon mukaan omaan nousuunsa myös sitä, että eurooppalainen markkina toimi.
– EU:n on pystyttävä parempaan kilpailussa investoinneista, työvoimasta, raaka-aineista ja teknologiasta. EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä on rakennettava sen omien vahvuuksien varaan.
Viime vuosien valtiontukijoustot Euroopassa ovat Orpon mukaan johtaneet jäsenmaiden keskinäiseen epäreiluun kilpailuun.
– Suurimmat jyräävät. Valtiontuilla ei myöskään ole takeita siitä, että voittajiksi valikoituvat parhaat teknologiat ja innovaatiot. Siksi tarvitsemme markkinaehtoisia ratkaisuja ja reilua kilpailua.
– Selvää on, että jos Eurooppa ei saa kilpailukykyään kuntoon, jäämme globaalisti takasuoralle. Sillä taas on vaikutuksia turvallisuuteen ja siihen, miten saamme äänemme kuuluviin maailmalla.
Orpo totesi, että Venäjän uhka on tehnyt vahvasta eurooppalaisesta puolustusteollisuudesta välttämättömyyden ja Euroopalla on kiire nostaa omaa puolustustarviketuotantoaan.
– Tarvitsemme aseita Ukrainalle, pikaisesti, mutta myös omiin varastoihimme, pidäkkeeksi.
Orpo sanoi näkevänsä puolustusviennin suurena mahdollisuutena, mutta uusi tilanne edellyttää myös uusia toimintamalleja ja uutta ajattelua.
– Puolustuspolitiikan lisäksi kysymys on entistä enemmän myös perinteisestä teollisuuspolitiikasta. Kyse on taloudesta ja työllisyydestä. Kaksoiskäyttömahdollisuudet lisääntyvät ja siviili- ja puolustusteknologioiden kehityksen välillä on nykyään yhä haastavampaa nähdä merkittäviä eroja. Päinvastoin, näkisin nämä jopa jatkumona toisilleen.
– Nyt ei ole pipertelyn aika. Meillä on maailmanluokan yrityksiä, kuten Iceye tai Patria. Meillä on loistavaa osaamista, siitä esimerkkinä Raumalla rakennettavat monitoimikorvetit.
– Samaa viestiä olen kertonut myös yrityksillemme. Nyt tarjoutuneisiin mahdollisuuksiin on tartuttava, muuten ne menevät ohi. Tämä on valtion ja yritysten välistä yhteistyötä. Avaamme ovia, etsimme ratkaisuja yhdessä.
Orpo muistutti, että kevään kehysriihessä päätettiin uudesta verohyvityksestä suurille teollisille investoinneille.
– Tahdomme tähän maahan lisää tehtaita: akkutehtaita, biopohjaisten tuotteiden tuotantoa, vähähiilisiä terästehtaita. Varmistamme, että verkot eivät muodostu investointien pullonkaulaksi missään päin Suomea.
– Nämä ovat niitä isoja työkaluja, kun houkuttelemme uusia investointeja Suomeen. Toivon, että pidätte nämä mielessä ja tuotte niitä esille asemapaikoillanne. Tosiasia on, että tarvitsemme vielä enemmän rohkeita, ennakkoluulottomia ja konkreettisia kasvun kiihdyttimiä. Olen jo luvannut käynnistää työn, jonka tavoitteena on avoimin mielin hakea uusia keinoja Suomen vetovoiman kasvattamiseksi ja investointien vauhdittamiseksi, pääministeri kertoi ja jatkoi, että konkreettiset esitykset ovat tervetulleita suurlähettiläiltä.
Orpo viittasi puheessaan myös maahanmuuttokeskusteluun, jossa hänen mukaansa nyt puurot ja vellit sekoitetaan jatkuvasti.
– Toivon, että tämä asia tulisi nyt selväksi: Kyllä: hallitus tekee kiristyksiä humanitaariseen maahanmuuttoon. Kyllä: tiukennamme kansalaisuuden ehtoja. Kyllä: lisäämme työperäistä maahanmuuttoa.
– Tosiasia on siis se, että Suomi ei sulje oviaan tekeviltä ja osaavilta ihmisiltä. Pystymme kilpailemaan ja pärjäämään vain osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan panostamalla.
Ulkomaisessa työvoimassa rekrytoinnin painopistemaat ovat Intia, Brasilia, Vietnam ja Filippiinit.
– Olemme viimeisen vuoden aikana panostaneet sujuviin ja nopeisiin käsittelyaikoihin oleskeluluvissa. Tämän vuoden toukokuussa työntekijän oleskelulupa käsiteltiin keskimäärin 27 vuorokaudessa, kun vuotta aikaisemmin käsittelyaika oli jopa 80 vuorokautta, Orpo sanoi.
Pitovoimassa tekemistä on Suomessa olevien korkeakouluopiskelijoiden työllistymisessä.
– Pitovoimaa parantaaksemme yhtenä merkittävänä, konkreettisena toimena mahdollistamme ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille, riittävän kielitaidon saavuttaneille osaajille pysyvän oleskeluluvan saamisen. Huolehditaan siis yhdessä, että väärille mielikuville ei jää tilaa, Orpo painotti.
Suomen ulkomaanedustustojen päälliköt ovat koolla vuosittaisessa tapaamisessaan 26.–28. elokuuta.
