Maailmantilanne on epävarma ja taloudessa tiukkaa, mutta pääministeri Petteri Orpo (kok.) toivoo suomalaisten kiinnittävän huomiota myös myönteisiin merkkeihin. Orpo sanoo Verkkouutisille, että hän haluaa valaa suomalaisiin luottamusta siihen, että käänne parempaan tapahtuu kyllä.
– Se ei oikein ole tahtonut mennä läpi, Orpo myöntää työhuoneensa pöydän ääressä.
Hallitus on sitoutunut reivaamaan pahasti velkaantuneen julkisen talouden kuntoon. Leikkauksia on perusteltava puhumalla ongelmista suoraan kansalaisille. Viestistä on silloin vaikea leipoa positiivista.
– Tässä on kaksi eri maailmaa. On julkinen talous ja on reaalitalous. Julkinen talous on suurissa vaikeuksissa, ja tulee olemaan pitkään. Se on meillä päästetty niin huonoon kuntoon – menot on reivattu ylös ja tuloja ei ole saatu kasvamaan.
Yksityisellä sektorilla asiat ovat Orpon mukaan paremmin.
– Reaalitalouden puolella me olemme taas tehneet niitä uudistuksia, joita kestävän talouskasvun aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi on tarvittu.
Pääministerin mukaan monen suomalaisen mielikuva taloudesta ja tulevaisuudesta on todellista tilannetta kehnompi. Se on tässä maailmassa ymmärrettävää.
– Se johtuu toimintaympäristöstä. Sodasta Ukrainassa ja siihen liittyvistä epävarmuuksista, katkeavista kaapeleista. Euroopassa käydään sotaa. Itäraja on suljettu. Samaan aikaan painotetaan tätä julkisen talouden huonoa tilaa, Petteri Orpo listaa.
Hän kuvailee ilmiötä ”mentaaliseksi pysähdykseksi”.
– Sen toisella puolella olisi laskenut korkotaso, halpa energianhinta ja parantunut ostovoima. Meillä on osaamista ja yrityksiä juuri niillä aloilla, jotka tällä hetkellä ovat kärjessä, kuten puhtaassa energiassa ja keinoälyssä, Orpo jatkaa.
Petteri Orpo muistuttaa, ettei Suomessa voida tehdä paljoa sille, mitä Ukrainassa tai Yhdysvalloissa tapahtuu tai miten vaikkapa Saksan markkinat lähtevät vetämään.
– Se mitä me voimme tehdä enemmän on antaa toivoa ja uskoa siihen, että meillä on asiat kunnossa ja tämä tästä lähtee nousemaan. Minä uskon tähän.
Oman uskonsa paremmasta Petteri Orpo sanoo perustuvan siihen, mitä hän näkee työssään lähes päivittäin. Isoja investointihankkeita on pääministerin mukaan lähtövalmiina ja jo liikkeelläkin. Hän mainitsee parina esimerkkinä Kokkolaan suunnitteilla olevan jättimäisen alumiinitehtaan ja Kotkan akkumateriaalitehtaan.
Riittääkö kasvu?
Suomen talous supistui viime vuonna puolisen prosenttia. Valtiovarainministeriön joulukuun ennusteessa tälle vuodelle povataan 1,6 prosentin kasvua. Sama tahti jatkuisi myös tulevina vuosina. Esimerkiksi Suomen Pankki on puolestaan ennustanut tälle vuodelle vain 0,8 prosentin kasvua mutta ensi vuodelle jo 1,8 prosenttia.
Riittääkö ministeriön ennustama kasvu siihen, että hallituksen talouspolitiikan pohja pitää?
– Me tavoittelemme toki kovempaa kasvua, Petteri Orpo sanoo
Sitten pääministeri pohtii hetken.
– Minä olen tyytyväinen kaikesta kasvusta, joka saadaan tänä vuonna aikaan, hän muotoilee.
Orpo muistuttaa, että jo puolentoista ja kahden prosentin väliin asettuva kasvuvauhti olisi merkittävä nousu viime vuoden luvuista. Sekään ei kuitenkaan riitä.
– Siksi olemme tehneet uudistuksia sosiaaliturvaan ja työmarkkinoille – jotta saisimme talouden kasvun pysyvästi sinne kahden prosentin tasolle. Silloin tilanteemme olisi aivan erinäköinen.
Totta on kuitenkin sekin, ettei talous ole lähtenyt nousu-uralle siinä aikataulussa, mitä jotkut vielä viime syksynä povasivat.
Hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite on samalla pysynyt ennallaan. Tulevassa kehysriihessä tähtäin on edelleen velkasuhteen taittamisessa. Raamit ovat tiukat. Pääministeri vahvistaa, että lisää sopeutusta on tulossa.
– Se, että talouskasvun liikkeelle lähtö joulukuun ennusteen mukaan jälleen kerran lykkääntyi, tekee tilanteen tänä vuonna jo todella vaikeaksi. Me joudumme tekemään lisää toimia joka tapauksessa, Petteri Orpo sanoo.
Myös kasvun kiviä pitäisi vielä kääntää. Orpo kertoo katsoneensa jo kesällä, etteivät hallitusohjelmaan kirjatut kasvutoimet riitä. Syntyi ajatus Varman Risto Murron vetämästä työryhmästä. Se on saanut tehdä työtään ilman poliitikkojen puuttumista. Esityksiä toimista on luvassa helmikuun lopulla. Niiden tarkkaa sisältöä ei tiedä vielä pääministerikään.
EU:n velkasyyniin joutumisen välttäminen on vielä oma kysymyksensä. Asetelma nähdään pääministerin mukaan kevään talousennusteen perusteella. Joulukuun ennusteessa julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan tänä vuonna 3,5 prosenttia. EU:n finanssipolitiikan säännöissä raja on kolme prosenttia.
Suurin ongelma on tämä vuosi. Seuraavat vuodet näyttävät paremmalta.
Vaikka alijäämäraja paukkuisikin, voi Suomi todennäköisesti välttää EU:n tarkkailuluokan sillä perusteella, miten paljon puolustukseen joudutaan nykyisessä turvallisuustilanteessa satsaamaan. Petteri Orpon mukaan tähän liittyvien menojen katsottaisiin EU-sääntöjen puitteissa kuuluvan varsinaisen finanssipoliittisen kehikon ulkopuolelle. Asiasta tullaan keskustelemaan komission kanssa.
– Velkaantumistahan tämä ei vähennä, mutta nämä rahat on myös pakko käyttää. Se on eksistentiaalinen kysymys. Turvallisuus on minulle asia, josta ei tingitä.
Puolustuksen tarpeet eivät myöskään tule vähenemään. Edessä on pikemminkin lisää välttämättömiä menoja.
Naton piirissä on jo virinnyt keskustelua entistä korkeammista puolustusmenotavoitteista. Mediatietojen perusteella tavoitetaso saattaa nousta nykyisestä kahdesta prosentista kahteen ja puoleen tai jopa kolmeen prosenttiin bkt:sta kesän huippukokouksessa. Donald Trump on taas puhunut viidestä prosentista. Kommenttia on pidetty lähinnä viestinä todellisen tavoitteen sijasta. Esimerkiksi Saksasta on muistutettu, että tämä tarkoittaisi noin 40 prosenttia koko liittovaltion budjetista.
Petteri Orpo kutsuu Yhdysvaltain tulevan presidentin heittoa herättelyksi. Hän muistuttaa Trumpin painottaneen ensimmäisellä kaudellaan vuonna 2018, että Euroopan pitää käyttää enemmän rahaa puolustukseensa.
– Trump oli oikeassa. Jos kaikki Euroopan maat olisivat nostaneet puolustusmenonsa tuolloin kahteen prosenttiin, olisi tilanne Ukrainassakin nyt erilainen.
Trump on pääministerin mielestä edelleen oikeassa vaatiessaan Euroopalta yhä lisää satsauksia puolustukseen. Orpon mukaan tämä on Suomenkin etu.
– Eurooppaa ja Natoa puolustetaan täällä eikä Länsi-Euroopassa.
Palkasta pitää jäädä enemmän käteen
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) otti loppiaisena blogissaan kiivaasti kantaa tuloeroja koskevaan keskusteluun. Se sai alkunsa IS:n kyselystä, jossa kansalaiset nostivat eriarvoistumisen ja tuloerojen kasvun suurimmaksi huolekseen.
Purra muistutti, että tuloerot ovat Suomessa maailman pienimpiä, eivätkä ne ole kasvaneet pitkään aikaan. Tulojen tasauksessa Suomi on puolestaan maailman kärkeä. Valtiovarainministeri nosti kirjoituksessaan esiin myös palkkatulojen verotuksen kireän progression ja sanoi, että Suomessa on vaikeaa vaurastua työllä. Purra ryöpytti mediaa ankarasti siitä, millaista kuvaa se on hallituksen talouspolitiikasta luonut.
Pääministeri Petteri Orpo pitää luonnollisena, että suomalaiset huolivat siitä lisääntyykö köyhyys.
Toimeentulo ja verotuksen taso ovat Orpon mukaan aivan eri kysymys.
– Kokoomuksen politiikan keskeisiä tavoitteita on, että ihmiselle jää palkastaan enemmän käteen ja että verottaja vie siitä mahdollisimman vähän. Tämä ei ole kadonnut mihinkään.
Petteri Orpo myöntää, että kokoomus ei päässyt verotuksessa haluttuun lopputulokseen hallitusneuvotteluissa.
– Sanon tällaista harvoin, mutta sanon sen nyt. Me olisimme halunneet Säätytalolta ulos isomman kevennyksen ansiotulojen verotukseen.
Hallitusohjelmasta neuvoteltaessa sovittiin lopulta noin puolen miljardin euron kevennyksestä työn verotukseen. Kokoomus oli havitellut miljardia. Orpon mukaan asiaan voidaan kuitenkin yhä palata.
Hän päivittelee 50 prosentin marginaaleja. Siis sitä, että verottaja vie lisätulosta puolet. Tämä on todellisuutta jo keskituloisella palkansaajalla.
– Progressio on aivan liian kireä ja se osuu kovasti jo keskituloiseen. Tämä on erittäin iso ongelma tässä maassa. Tällä on vaikutusta työnteon kannustimiin, motivaatioon ottaa työtä vastaan, tehdä lisätyötä, kouluttautua, yrittää, olla ahkera, Petteri Orpo listaa.
– Kokoomus on aina valmis etsimään ratkaisuja, joilla voimme keventää progressiota ja alentaa työn verotusta.
Voisiko työn verotuksen keventäminen olla pöydällä jo kevään kehysriihessä?
– Katsotaan, mikä on mahdollista. En halua paaluttaa mitään tai sulkea mitään pois – enkä ota kantaa yksittäisiin toimiin. Totean kokoomuksen yleisen politiikan tavoitteen, josta olemme aina valmiit keskustelemaan.