Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan arviot siitä, kuinka nopeasti Venäjän asevoimat voisi olla Ukrainan jälkeen valmis uhkaamaan jotakin Nato-maata vaihtelevat ja lähtevät kolmesta vuodesta ylöspäin.
Olennaista on pääministerin mukaan kuitenkin se, että Venäjällä on kykyä sekä se, millaista sotaa Venäjä käy nytkin naapuriaan Ukrainaa vastaan.
– Tämä täytyy ottaa todella vakavasti – todella vakavasti, Orpo sanoi Ylen A-studiossa.
Pääministeri kertoi olevansa tyytyväinen siihen, millainen linja EU:n huippukokouksessa otettiin puolustuksen vahvistamiseen. Orpo muistutti, että kokouksessa keskityttiin Venäjän uhkaan ja painotettiin Euroopan itäistä puoliskoa, johon Suomi kuuluu.
– Silloin kun näitä puolustusjärjestelyjä lähdetään tekemään ja rahoitustakin miettimään, silloin se painopiste on tämä, mikä huippukokouksessa valittiin.
Kokouksessa puhuttiin komission aloitteesta, joka voisi tarkoittaa satojen miljardien eurojen puolustussatsauksia. Varoista 150 miljardia euroa olisi yhteistä velkarahaa, jota lainattaisiin eteenpäin jäsenmaille.
A-Studion keskustelussa esiin nousi kuitenkin myös muun muassa tuleva todennäköinen Naton puolustusbudjettitavoitteen nosto. Tätä lähetyksessä vieraillut keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kuvasi mahdollisesti EU-hanketta tehokkaammaksi välineeksi.
– Haluaisin vaan sanoa, että kyllä me tarvitsemme nämä kaikki, Petteri Orpo sanoi väliin.
Orpo muistutti, miten suurista tarpeista puhutaan, kun lähdetään siitä oletuksesta, että Yhdysvallat vähentää nykyisen linjansa mukaisesti osuuttaan Euroopan puolustuksesta.
– Kun katsotaan Venäjän aggressiivisuus ja Venäjän valmius sotaan, niin tarvitaan kaikki välineet. Tarvitaan investointipankkia, tarvitaan sitä, että jokainen maa hoitaa oman leiviskänsä. Mutta me tarvitsemme yhteisiä eurooppalaisia toimia. Mikä se väline on, millä tavalla se rahoitetaan – siitä me odotamme komission esityksiä ja muodostamme kantamme, Petteri Orpo sanoi.
– Mutta minulle tämä on niin eksistentiaalinen kysymys, tämä Venäjän uhka ja isänmaan puolustaminen, että olen hyvin avoin – ja hallitus on hyvin avoin – erilaisille rahoitusratkaisuille, kunhan me saamme tämän homman kuntoon, hän jatkoi.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanilta kysyttiin sitten EU:n puolustushankkeesta.
– Ensinnäkin tässä täytyy marssijärjestys olla selvä. Meidän täytyy tietää, mihin me tätä puolustusta kehitetään. Mikä on se uhka-arvio. Se on kaiken pohjalla. Sen jälkeen täytyy päättää, mitä siihen tarvitaan ja sitten päätetään rahoituksesta, Lindtman pohti.
Komission esittämän rahoitusvälineen osalta Lindtman sanoi uskaltavansa arvioida, että ”kyllä me tämä väline tarvitaan”.
A-studion keskustelussa nostettiin esiin myös parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva puolustusselonteko. Puolueiden puheenjohtajilta kysyttiin muun muassa, pitäisikö selontekoa päivittää Yhdysvaltoja koskevan kirjauksen osalta.
Petteri Orpon mukaan Valkoinen talo on sanonut Yhdysvaltain pysyvän Natossa ja puolustusliiton turvatakuiden olevan voimassa, mutta vähentävän osallistumistaan Euroopan puolustamiseen.
– Minusta sen sijaan, että pohditaan tässä puolustusselonteon sanamuotoja, mietitään, mitä meidän pitää tehdä.
– Meidän pitää vahvistaa omaa puolustustamme. Me tulemme nostamaan puolustusmäärärahojamme. Me tulemme muun muassa uudistamaan maavoimamme, mikä tulee olemaan HX-hankkeen [hävittäjähankinta] suuruinen investointi.
Tämän lisäksi Suomi tekee pääministerin mukaan tiukasti yhteistyötä Nato-liittolaisten kanssa, niiden kyvykkyyksien vahvistamiseksi, joita tarvitaan Venäjän Suomelle ja Euroopalle muodostamassa uhkatilanteessa.
– Kolmas asia on se, että otamme Euroopan unionin tähän tiiviisti mukaan.
– Meidän täytyy ottaa visioksi se, että Eurooppa on viimeistään 5-10 vuoden aikana niin vahva sotilaallinen mahti, että me olemme vähemmän riippuvaisia kenenkään muun avusta.
