Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätöstä irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta on arvosteltu opposition vasemmistopuolueiden riveistä. Vihreät ei lähtökohtaisesti kannata päätöstä. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen väitti huhtikuun alussa sopimuksesta eroamiseen liittyvän ”merkittäviä riskejä ja ongelmia”. Vasemmistoliitto on samoilla linjoilla. Myös pääoppositiopuolue SDP:n eduskuntaryhmän rivien on uumoiltu rakoilevan, vaikka puoluejohto onkin antanut ymmärtää, että päätöstä todennäköisesti tuetaan.
Julkisuudessa on myös esitetty vihjailuja siitä, että päätös haluttiin tarkoituksella julkistaa vaalien alla.
Petteri Orpo ei ymmärrä oppositiosta tullutta arvostelua hallituksen tavalle hoitaa asiaa.
– Olemme viime syksynä kertoneet että tämä selvitys käynnistetään osana laajempaa kokonaisuutta Ukrainan sodan opeista. Kun se valmistui, halusimme edetä sen kanssa nopeasti, Orpo sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Baltian maat ja Puola ovat jo päättäneet irtautua sopimuksesta ja viestineet asiasta avoimesti. Taustalla on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
Kyse on myös ulko- ja turvallisuuspoliittisesta signaalista. Venäjän uhan vakavasti ottavat Euroopan itärajan maat ovat nyt samassa linjassa.
– Muodostimme asiasta saman tien kannan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja viestimme sen myös ulos. Olisiko ollut parempi, että olisimme jemmanneet tätä tietoa?, Petteri Orpo ihmettelee.
Pääministerin mukaan hallitus haluaa olla tässä avoin. Tarvittava tieto miinapäätöksen taustoista on päättäjien saatavilla ja tulee eduskunnassa asiaa käsitteleville valiokunnille.
– Hallituksen esitys yritetään saada mahdollisimman nopeasti aikaan. Eilen hallituspuolueiden edustajat olivat puolustusministeriössä ja saivat syvemmän perehdytyksen asioihin. Prosessin arvostelu on mielestäni turhaa.
– Ehkä se paremminkin pitää sisällään itse asiaan liittyvän ongelman. On hyvä kysymys, minkä kannan eri puolueet sitten asiaan ottavat, Orpo pohtii.
Etenkin pääoppositiopuolue SDP:n jahkailu miinakysymyksen kanssa on herättänyt keskustelua. Verkkouutisten käymissä taustakeskusteluissa on kyselty, tuleeko asiasta samanlainen puolueen sisäinen kahnaus kuin rajaturvallisuuslaista.
Petteri Orpo ei kuitenkaan lähde arvostelemaan muita.
– Kokoomuksen kanta on aivan selvä. Tästä sopimuksesta pitää irtautua – ja tämä on myös hallituksen kanta, hän jatkaa.
Parhaan puolustusvoimista ja puolustusministeriöstä saadun tiedon äärellä oleva pääministeri sanoo suoraan, että kyse on asejärjestelmästä, jonka Suomi tarvitsee.
– Nimenomaan sotilaallisen neuvon perusteella. Kyse on Suomen turvallisuudesta, oleellisesta lisästä puolustuksen kokonaisuuteemme.
Jalkaväkimiinat ovat Petteri Orpon mukaan Suomea hyödyttävä ase.
– Kun neuvo on tämä, lähden siitä, että Ottawan sopimuksesta erotaan ja prosessi etenee kotimaassa pikaisesti.
Pääministerin mukaan syy siihen, miksi asiaa on edistettävä nopeasti, johtuu prosessin vaatimasta ajasta. Tätä ei ole julkisuudessa pahemmin avattu.
Orpo muistuttaa, että Ottawan sopimuksesta eroaminen alkaa lakiesityksen kirjoitusvaiheesta. Siihen riittää hänen mukaansa todennäköisesti lyhyt neljän viikon lausuntoaika. Tätä seuraa lopullinen hallituksen esitys eduskunnalle, eduskuntakäsittely, ja sitten kun yksinkertainen enemmistö eduskunnassa on saavutettu, tasavallan presidentin päätös. Tämän kaiken jälkeen asian käsittely kestää vielä noin puoli vuotta YK:n puitteissa.
– Siksi ei ole varaa odottaa. Haluamme nopealla tähtäimellä saada Suomen puolustusta vahvistettua, ja tämä on siihen merkittävä osa. Siksi emme tässä nyt halunneet jahkailla.
– Kun edellytykset hallituksen päätökselle olivat, se tehtiin.
Päätöksenteon ja sopimuksesta eroamisen jälkeen edessä on vielä asejärjestelmien hankinta.
Verkkouutiset on kertonut tässä jutussa, millaisia jalkaväkimiinoja markkinoilta nykyisin löytyy. Ongelmana on, ettei nykyaikaisia niin kutsutusti vastuullisia miinoja valmisteta kovinkaan laajasti eikä varsinkaan maissa, joiden kanssa asekauppaa voitaisiin käydä. Käytännössä Suomen ja Ottawan sopimuksesta irtautuneiden liittolaisten vaihtoehdoksi jäävät ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä mahdolliset ostot esimerkiksi Yhdysvaltain, Etelä-Korean tai Israelin varastoista. Verkkouutisten tietojen mukaan niin Suomessa kuin Baltiassa ja Puolassakin olisi kysyntää lähellä tuotetuille miinoille.
