Pääministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi hallituksen päättämien sopeutustoimien riittävän velkaantumisen katkaisemiseen tällä vaalikaudella.
Orpo vahvistaa Verkkouutisten haastattelussa, että jos kuitenkin katsottaisiin, etteivät jo päätetyt toimet riitä, sopeutusta tehdään lisää.
– Meidän täytyy pysyä pois EU:n tarkkailuluokalta. Toinen on se, että velkaantuminen saadaan taitettua, Orpo sanoo kokoomuksen ministeriryhmän kokouksessa Rovaniemellä.
Tarkkailuluokalla Orpo tarkoittaa EU:n liiallisen alijäämän menettelyä. Euroopan komissio katsoi kesäkuussa uhan välttyneen ja Suomen täyttävän EU-kriteerin. Menettelyyn ei siis jouduttu. Tämä vaatii jatkossa sitä, että alijäämä pysyy tänä vuonna alle 3,5 prosentissa ja painuu ensi vuonna alle kolmeen prosenttiin.
Petteri Orpo ei lähde ottamaan suoraan kantaa siihen painottuisivatko mahdolliset uudet sopeutustoimet ensisijaisesti menopuolelle.
– Hallituksen päättämät toimet ovat olleet oikeansuuntaisia ja riittäviä. Se, mikä ei riitä, on kasvu, hän sanoo.
Orpo muistutti kokouspuheessaan, ettei suomalaisten elintaso ole kasvanut 15 vuoteen.
– Tämä on jumissa. Meillä on positiivisia signaaleja, mutta meidän on varmistettava, että kasvu lähtee liikkeelle ja on niin vahvaa kuin mahdollista.
Petteri Orpon mukaan hallitusohjelmassa ja kehysriihessä päätettyjen kasvutoimien päälle tarvitaan vielä lisää.
– Siihen on tarkoitus rakentaa prosessi, jolla saadaan ideoita koko kansalaisyhteiskunnalta, tutkijoilta, asiantuntijoilta, yrityksiltä, elinkeinoelämältä, järjestöiltä, oppositiolta – kaikki voivat ideoida ja sieltä sitten seulotaan parhaat ideat.
Hanke on kehitysvaiheessa, eikä Orpo kommentoi vielä, minkä tahon vastuulle sen pyörittäminen tulisi. Pääministerin mukaan kyse on kuitenkin koko hallituksen yhteisestä asiasta, jonka tähtäin on puoliväliriihessä. Orpo kertoo esitelleensä ajatusta hallituspuolueiden johtonelikolle ja käyneensä sitä läpi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) kanssa.
Onko poliitikoilla mahdollisuuksia tehdä tarpeeksi kasvun vauhdittamiseksi?
– Ajattelen tämän niin, että pyydämme esittämään toimia rohkeasti ja ennakkoluulottomasti ja katsomme oikeasti kaikki ideat, joita löytyy. Sitten arvioidaan, mikä on poliittisesti mahdollista.
– Meillä on se ongelma, että rahalla näitä [kasvutoimia] ei oikein voida ostaa. Silloin tullaan siihen, että ne voivat olla rakennepoliittisia toimia, esimerkiksi verotuksen rakenteisiin.
Petteri Orpon mukaan hallituksessa on yhteinen käsitys talouskasvun tärkeydestä.
– Kukaan ei haluaisi mennä uuteen säästökierrokseen. Meillä on miljardien työ nyt jo vietäväksi ensi vuoden budjettiin.
Velan uhka ei väisty
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen totesi hiljattain Verkkouutisten Asiakysymys-haastattelussa, että vaikka hallituksen toimet näillä näkymin riittävätkin pysäyttämään velkaantumisen tällä vaalikaudella, uhkaa alijäämä kasvaa taas seuraavalla hallituskaudella.
Tilanne on viheliäinen. Majasen mukaan velkaantumisen taustalla ovat pysyvät menopaineet. Väestö ikääntyy, työvoima vähenee ja tuottavuuden kasvu on heikkoa. Tulot eivät siis kasva tarpeeksi nopeasti suhteessa menoihin.
Majanen painotti, että velkaantuminen olisikin saatava myös laskemaan, jotta Suomella olisi puskureita shokkien varalle.
– Kestävän ja vahvan kasvun aikaansaaminen on siksi välttämätöntä, Petteri Orpo sanoo.
– Jos kasvu ei ole riittävää, meillä on jatkuva alijäämätilanne ja kun meidän velkataakkamme alkaa olla tapissa, silloin se johtaa koko ajan vääjäämättömästi hyvinvointivaltion leikkaamisiin, hän jatkaa.
Pääministeri korostaa, että on jo otettu ”löysät pois”. Leikkaaminen menee siis koko ajan vaikeammaksi.
– Seuraavilla kierroksilla jouduttaisiin tekemään jo valintoja hyvinvointivaltion ydintoiminnoista – ja sitä nyt ei haluta.
Petteri Orpo väläytti helmikuussa Suomeen velkakattoa. Erilaisia velkakattoja tai -jarruja on käytössä useissa eri maissa. Orpo vahvistaa, että asiaa pohditaan yhä valtiovarainministeriössä osana julkisen talouden pitkän aikavälin vahvistamisen mahdollisia keinoja.
– Olen edelleen sitä mieltä, että tarvittaisiin parlamentaarinen näkemys tai jopa lainsäädäntöä, millä varmistettaisiin yli vaalikausien, että velkaantuminen pysyy kurissa.
Orpo lähtisi julkisen velan bkt-suhteen niin sanotusta EMU-rajasta eli 60 prosentista. Jos se ylittyisi, olisi hallitus velvollinen esittämään eduskunnalle suunnitelman siitä, miten tilanne palautetaan. Hän vertaa mallia ajatuksen tasolla kuntatalouden tasapainottamisvelvoitteeseen.
– Silloin ei tarvitsisi jännittää, että jos me nyt korjaamme isolla työllä yhteiskunnan rakenteita ja tuleekin seuraava hallitus, joka tästä ei piittaa.
Petteri Orpon mielestä vaalikaudet ylittävä vastuu valtiontaloudesta olisi täysin välttämätöntä.
– Jokaisen Suomen puolueen perusajatusmaailmaan tulisi kuulua, että julkinen talous on kunnossa.
