Yhdistyneitä kansakuntia pidetään toisinaan tehottomana ja jopa tarpeettomana järjestönä – mutta onko tämä totta?

Ilmatieteen laitoksen johtaja Petteri Taalas toimi kaksi kautta YK:ssa Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteerinä ja johtajana, ja hän kertoo ajatuksiaan maailmanjärjestöstä kirjassaan Maailmanparantajat – miltä YK näyttää sisältäpäin? (Tammi). Taalas toimii nykyään Suomen pysyvänä edustajana WMO:ssa.

Taalaksen johtajakausilla maailmanjärjestöä koettelivat monet suuret kysymykset: Donald Trumpin hallinto, korona, Maailman kauppajärjestön WTO:n halvaantuminen ja turvallisuusneuvoston toimintakyvyn heikkeneminen –  lopulta myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Taalas onnistui kuitenkin nostamaan WMO:n asemaa ilmastonmuutoksen asiantuntijana näkyvämmäksi, ja hän on puhunut sitkeästi fossiilisesta energiasta luopumisen puolesta.

– Vaikka rikkaimmat maat ovat sitoutuneet puolentoista asteen päästötavoitteeseen, siinä onnistumiseen tarvittaisiin etenkin Brics-maiden sitoutumista. Tarvitsemme Kiinan ja Intian mukaan tiukempien päästörajoitusten rintamaan, ja Brasilian on lopetettava ei-uusiutuvien sademetsien hävittäminen, hän kirjoittaa.

Lisää suomalaisia YK:n johtopaikoille

Petteri Taalas pyrki modernisoimaan ja tehostamaan WMO:n toimintaa, vaikka muutosvastarinta oli ajoittain ankaraa. Eri maiden hallintokulttuurit heijastuivat arjen työhön, ja vaikeinta oli kehitysmaiden ja nykyisten tai entisten kommunistimaiden edustajien kanssa.

– Jos YK:ta johdettaisiin tehokkaalla, ei-korruptoituneella ja uudistumaan pyrkivällä suomalaisella hallintotavalla, saisimme YK:sta ja sen erityisjärjestöistä huomattavasti enemmän irti. Siksi ajattelen, että päteviä ja rohkeita suomalaisia tarvittaisiin huomattavasti enemmän YK:n johtotehtäviin. Tämä olisi koko maailman etu, Taalas toteaa kirjassaan.

YK:n rooli on kokonaisuudessaan kyseenalaistettu juuri tehottomuuden vuoksi. Nykyinen YK:n pääsihteeri António Guterres on myös todennut, ettei maailmanjärjestöllä ole valtaa eikä rahaa. Järjestö toimii kuitenkin moraalinvartijana ja pyrkii puuttumaan sellaisten hallitusten toimintaan, jotka eivät edistä kansalaistensa parasta.

Taalas näkee, että YK:ta tarvitaan vikoineenkin, sillä globaalit ongelmat vaativat kansainvälistä yhteistyötä. Ilmatieteen alalla yhteistyötä on jo pitkään ollut, ja se on erityisen luontevaa, sillä sääilmiöt eivät tunnetusti kunnioita valtioiden rajoja.

Luonnonkatastrofien edessä ihmiskunta ehkä pystyykin toimimaan ainakin ajoittain yhtenäisemmin, mutta sodat luovat herkästi rintamalinjoja.

Venäjä pelasi itsensä marginaaliin

YK:n viimeisin vitsaus on turvallisuusneuvostoon kuuluvan Venäjän toiminta, joka rikkoo useita maailmanjärjestön periaatteita räikeästi.

–Presidentti Vladimir Putin ei mitä ilmeisimmin ole koskaan ollut suuri YK:n ystävä, Petteri Taalas kirjoittaa.

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen kansainvälinen ilmapiiri on muuttunut Venäjää kohtaan myös YK:ssa. Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin tultua puhumaan Geneveen YK:n ihmisoikeusneuvostoon kesällä 2022 sali tyhjeni hänen puheenvuoronsa ajaksi.

– Venäjä on myös äänestetty ulos useimpien järjestöjen hallintoelimistä. Kesäkuussa 2023 tuli lähtö myös WMO:n hallintoneuvostosta, Taalas kirjoittaa.

YK:n turvallisuusneuvosto on jo pitkään ollut kyvytön tekemään päätöksiä etenkin kolmen länsimaan sekä Kiinan ja Venäjän epäsovun takia.

– Ukrainan sota katkaisi kamelin selän, Taalas toteaa.

Kykeneekö YK uudistumaan?

Petteri Taalaksen mukaan YK:n monet työntekijät viihtyvät järjestössä liian kauan.

– Parasta olisi, jos YK:ssa työskenneltäisiin 10–15 vuotta ja siirryttäisiin sitten yksityisen tai julkisen sektorin työtehtäviin. Näin olisi mahdollista saada YK-maailmaan uutta verta, uusia ajatuksia ja energiaa.

Maailmanjärjestöön on Taalaksen mukaan pesiytynyt oma kulttuuri, jossa kokousten sisältönä ovat loputtomat ja usein merkityksettömät puheet.

– Kokouksilla pitäisi olla konkreettisia päämääriä, jotka johtavat käytännön toimintaan jäsenmaissa, alueilla tai globaalisti. Näin ei valitettavasti useinkaan ole, hän sanoo.

Esimerkiksi syyskuun 2023 YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestettiin pääsihteeri Guterresin Climate Action Summit eli ilmastotoimien huippukokous, josta muodostui Taalaksen mukaan valtionpäämiesten ja keskeisten ilmasto-organisaatioiden puhemaraton ilman mitään käytännön tuloksia.

Taalas arvioi kuitenkin, että jos YK:ta ei olisi, maailmassa olisi enemmän epätoivoa.

– YK edistää pehmein keinoin maailman muutosta kohti ihmiskunnan monipuolista hyvinvointia, hän toteaa.

– Maailmassa tarvitaan nykyistä enemmän vastapuolen ymmärtämistä ja jopa kunnioittamista erilaisuudesta huolimatta, hän summaa kokemuksiaan kansainvälisistä neuvottelupöydistä