Hallitus valmistelee rajaturvallisuuslain jatkamista ensi kesän jälkeen. Poikkeuslailla on mahdollistettu se, että turvapaikkahakemuksia ei oteta vastaan itärajalla, jos Venäjä päättäisi lähettää suuria määriä kolmannen maiden kansalaisia rajalle. Lain taustalla ovat tapahtumat itärajalla syksyllä 2023 sekä tiedustelutiedot.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pia Kauma sanoi MTV:n Huomenta Suomessa, että lakia kannattaa ehdottomasti jatkaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu ja rinnalla on nähty erilaisia hybridioperaatioita Euroopassa ja esimerkiksi Itämerellä.
Kauman mukaan ”tilanne on edelleen päällä” ja Suomi tarvitsee varautumiskeinoja.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan mukaan puolue tulee seuraavassakin äänestyksessä äänestämään poikkeuslakia vastaan. Koskelan mukaan Suomen on mahdollista suojata omaa rajaansa ja huolehtia kansallisesta turvallisuudesta siten, että kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ja EU-säädöksistä pidetään kiinni. Selvisihän Suomi myös 32000 turvapaikanhakijasta vuonna 2015, Koskela vertasi.
Pia Kauman mukaan laki on jo toiminut ennaltaehkäisevästi, kun tiedossa on, että Venäjältä ei kannata rajalle tulla, koska siitä ei pääse yli.
– Tiedämme, että Venäjällä on mahdollisuus liikuttaa suuriakin ihmisjoukkoja. Yksistään Pietarin ja Moskovan alueella on paljon vierastyöläisiä Keski-Aasiasta, Kauma totesi ja jatkoi, että Venäjä on myös tuonut ihmisiä ulkomailta pelkästään välineellistetyn maahanmuuton tarkoitukseen.
Koskela huomautti, että vaikka ihminen olisi välineellistetty, hänellä voi silti olla oikea tarve turvapaikkaan. Kauma korosti, että rajan poikkeuslaissa onkin jätetty harkintavaltaa sille, että haavoittuvassa asemassa olevat tulijat voidaan ottaa turvapaikkaprosessiin.
– Voi myöskin kysyä, että kun he ovat tulleet Venäjälle, niin eikö Venäjää voi pitää riittävän turvallisena maana, sanoi Kauma ja muistutti, että esimerkiksi Geneven sopimus on yli 70 vuoden takaa, jolloin ajat olivat hyvin erilaiset.
