Sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja kirjattiin viime vuonna 2340.
Sähköpaloja voi ehkäistä monin tavoin. Asenna ja käytä sähkölaitteita käyttöohjeiden mukaisesti. Tarkkaile laitteiden kuntoa ja poista vialliset laitteet käytöstä. Pidä lieden ympäristö vapaana tavaroista äläkä kuivata saunassa pyykkiä, opastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.
Viime vuonna eniten sähköpaloja syttyi pelastustoimen tietokannan mukaan sähköliesistä tai -uuneista (820). Valaisimista sai alkunsa 180 paloa, sähköjohdoista ja kaapeloinneista 110, sähkökiukaista sata, mikroaaltouuneista 80, pyykinpesukoneista 60 ja lämmityslaitteista 60. Pienelektroniikan akku tai laturi oli merkitty syttymissyyksi 110 tapauksessa.
Tee kodin sähköturvallisuuskierros
Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on usein ihmisen toiminta: huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden vastainen toiminta tai sähkölaitteen huollon laiminlyönti.
Myös ihmisen toimintakyky vaikuttaa paloturvallisuuteen. Osaako esimerkiksi käyttää sähkölaitteita oikein, ymmärtääkö laitteiden käyttö- ja turvallisuusohjeita, kykeneekö vaihtamaan palovaroittimen pariston, hälyttämään apua tai poistumaan asunnosta hätätilanteessa.
Kun huomaat, että läheisesi ei enää kykene käyttämään sähkölaitteita turvallisesti, voit käydä hänen kanssaan kodin vaaranpaikkoja läpi. Jos esimerkiksi lieden käyttö aiheuttaa jatkuvasti vaaratilanteita, voi sen kytkeä kokonaan pois käytöstä.
Kuumenevat lamput kannattaa vaihtaa led-lamppuihin ja palovaroittimen toimivuus on hyvä tarkistaa testinapista. Tarkista, onko käytössä turhia ja väärissä paikoissa sijaitsevia jatkojohtoja. Pienillä toimilla voit lisätä oman ja läheisesi kodin sähköturvallisuutta.
Liesipalot edelleen yleisimpiä
Liedestä alkaneita paloja on vuodesta toiseen eniten. Liesipalon syynä on hyvin harvoin itse liedestä johtuva vika, useimmiten syynä on ihmisen huolimattomuus, varomattomuus tai kiire.
– Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle tai sen kytkeytyminen päälle vahingossa tavalla tai toisella, jolloin lieden päällä tai lähettyvillä olevat materiaalit syttyvät ja palo leviää yleensä melko nopeasti läheisiin rakenteisiin, sanoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylitarkastaja Jukka Lepistö.
– Ole tarkkana, kun laitat ruokaa; älä tee montaa asiaa yhtä aikaa.
– Pidä lieden ympäristö vapaana tavarasta.
– Älä jätä ruuantähteitä liedelle kattiloihin tai pannuihin houkuttelemaan lemmikkejä.
– Älä säilytä kahvin- tai vedenkeitintä lieden päällä.
– Vahdi lasten tekemisiä keittiössä.
– Hanki liesiturvalaite.
Kiuaspalon syynä useimmiten vieras esine tai pyykki kiukaan päällä
Kiuaspalojen määrä on pysytellyt samoissa lukemissa viimeisen viiden vuoden ajan.
Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen saunassa ja kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia. Riskinä on, että kiuas laitetaan vahingossa päälle ja kiukaan ympärille tai päälle kasatut tavarat syttyvät tuleen.
– Löylyhuone on tarkoitettu saunomista varten, EI varastotilaksi eikä pyykinkuivaushuoneeksi.
– Tarkista, ettei sähkökiukaan päällä tai lähellä ole mitään tavaraa, kun laitat saunan päälle.
– Kiukaan etäkäynnistys on aina riski. Kannattaa olla kotosalla, kun laittaa kiukaan päälle.
– Kiukaat vanhenevat käytössä. Seuraa kellokytkimen ja termostaatin toimintaa. Jos laite ei toimi oikein, kutsu sähköasentaja paikalle.
Valaisinpalot kolmanneksi yleisimpiä
Valaisimesta alkaneita paloja kirjattiin tietokantaan viime vuonna 180, edellisvuonna 190 ja vuotta aiemmin 210. Valaisinpalojen määrä ei ole vähentynyt viime vuosina, vaikka valaisintekniikka on kehittynyt turvallisempaan suuntaan.
Esimerkiksi hehku- ja halogeenilamput ja perinteiset loisteputket ovat poistuneet markkinoilta. Niitä on silti edelleen käytössä miljoonia kappaleita kodeissa ja muissa rakennuksissa.
Valaisinpalo voi johtua esimerkiksi viallisesta loisteputkesta tai sen sytyttimestä. Valaisin, joissa on kuuma valonlähde (lamppu), voi aiheuttaa syttymisen kaatuessaan, irrotessaan kiinnityksestä tai pudotessaan.
– Suosi led-valaistusta; ledit eivät kuumene, kuten halogeenit tai hehkulamput.
– Varmista, että siirrettävät valaisimet on sijoitettu ja kiinnitetty niin, etteivät ne voi kuumentaa ja sytyttää lähellä olevaa materiaalia.
– Tarkista, vilkkuvatko loisteputket. Vaihda tarvittaessa lamput ja sytyttimet.
Turvallinen akkujen lataus
Pienelektroniikan akuista ja latureista syttyneitä paloja kirjattiin viime vuonna noin 110.
Akku- ja laturipaloja on kirjattu tietokantaan omana ryhmänään vasta muutaman vuoden ajan ja niiden määrä on noussut vuosi vuodelta. Palojen määrä ei kuitenkaan ole kovin suuri suhteessa kodeissa olevien akkujen ja latureiden määrään.
– Lataa akut aina käyttöohjeen mukaisesti.
– Älä jätä laitetta latautumaan valvomatta, etenkään asuintiloihin.
– Älä lataa paikassa, jossa on helposti syttyvää materiaalia ympärillä.
– Irrota laite laturista, kun lataus on valmis.
– Jos akku tai laite kuumenee, irrota laturin verkkojohto, jos sen voi tehdä turvallisesti.
– Jos akku on turvonnut tai siinä on muita merkkejä mahdollisesta vauriosta, ei sitä enää saa ladata.
Toimiva palovaroitin auttaa havaitsemaan palon riittävän aikaisessa vaiheessa. Palossa aikaa poistumiseen on vain minuutteja, koska myrkylliset palokaasut tappavat hyvin nopeasti. Tarkista palovaroittimen toiminta säännöllisesti painamalla testinappia ja vaihda paristo tarvittaessa, esimerkiksi 112-päivänä.
