Suomessa on 190–230 megawattia pienvesivoimaa, joka voi osallistua sähkömarkkinaa tukevaan säätöön. Tulevaisuudessa sähköjärjestelmän tehotasapainon ylläpitämiseen ja hintapiikkien välttämiseen tarvitaan yhä enemmän joustavia ratkaisuja, Paikallisvoima kertoo tiedotteessa.
Suomessa on yhteensä noin 200 sähköverkkoon kytkettyä vesivoimalaitosta, joista 150 on pieniä alle kymmenen megawatin laitoksia. Pienvesivoimalaitosten yhteenlaskettu teho on noin 300 megawattia ja keskikoko noin kaksi megawattia.
Maantieteellisesti laitokset jakautuvat melko tasaisesti ympäri maan. Kahdella kolmasosalla alle kymmenen megawatin vesivoimalaitosten omistajista on jo voimassa oleva reservimarkkinasopimus, eli ne toimivat jo säätösähköä tarjoavilla markkinoilla. AFRY selvitti pienvesivoiman potentiaalia Paikallisvoima ry:n toimeksiannosta.
– Selvitys osoittaa, että pienvesivoimallakin on merkittävä rooli sähköjärjestelmämme tasapainottamisessa. Aggregoituna eli yhteen koottuna ja esimerkiksi sähkövarastoihin yhdistettynä pienten laitosten rooli korostuu entisestään. Tulevaisuudessa sähköistymisen, sääriippuvaisen energiatuotannon lisääntymisen ja käytöstä poistuvien säädettävien polttovoimalaitosten korvaamiseksi on tärkeää pitää huolta kaikesta joustavasta puhtaan energian tuotannosta, toteaa Paikallisvoiman toiminnanjohtaja Toivo Hurme tiedotteessa.
Vesivoima on monipuolinen sähköntuotantomuoto, joka kykenee joustoon kaikilla aikajänteillä. Tämä mahdollistaa säädön sekä lyhyt- että pitkäaikaisten sähkön kulutuksen ja tuotannon huippujen aikana. Suomessa tuotettiin vuonna 2023 noin 78 terawattituntia sähköä, josta vesivoiman osuus kaikkiaan oli noin viidennes. Pienvesivoiman arvioitu säätökapasiteetti on 190-230 megawattia.
Vastaavan säätökykyisen kapasiteetin rakentaminen esimerkiksi pumppuvoimalla maksaisi arvioiden (1, 2) mukaan noin 400 miljoonaa – 1,1 miljardia euroa.
– Pienvesivoiman tasainen maantieteellinen jakauma on myös etu huoltovarmuuden kannalta. Sähköjärjestelmän tasapainottamisen ohella sillä voi myös olla muuta paikallista merkitystä esimerkiksi tulvavesien hallinnassa, Hurme jatkaa.
Toukokuussa 2024 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista kannattaa vesivoiman lisäämistä sähköntuotannossa. Jos vesivoiman lisärakentaminen alentaa sähkön hintaa, sen lisäämistä kannattaa 60 prosenttia suomalaisista. Vain joka kahdeksas (12 prosenttia) vesivoimalaitoksen lähistöllä asuvista kannattaa kyseisen laitoksen lopettamista ja purkamista.
SYKE ja LUKE ovat arvioineet, että Suomessa on jopa yli 4000 erilaista patoa tai muuta virtavesiestettä, jotka eivät tuota sähköä. Virtavesien tilan parantamisessa tulisi keskittyä näiden esteiden poistamiseen, joita on paljon voimalaitoksia enemmän ja joilla ei ole merkitystä sähkömarkkinoilla.
