UKKO.fi:n tuoreen pienyrittäjyysbarometrin tulokset osoittavat, että suomalaiset pienyrittäjät näkevät taloudessa positiivisia merkkejä alkuvuonna 2025.
Vastausten mukaan uusia asiakkaita on löytynyt aiempaa enemmän, työtä on sovittu pidemmälle tulevaisuuteen ja niin kassavirta kuin yleinen taloudellinen tilannekin näyttävät hieman valoisammilta kuin viime syksynä.
Pienyrittäjien jaksamisen, hyvinvoinnin ja taloudellisen tilanteen lisäksi uusimmassa barometrissä selvitettiin myös, miten pienyrittäjät ovat kokeneet viime aikoina tehdyt muutokset arvonlisäveroon ja sen alarajahuojennukseen.
Yhteensä 54 prosenttia kyselyyn osallistujista vastasi, että ALV-muutoksilla ei ole ollut vaikutusta heidän liiketoimintaansa. Yli 45 prosenttia vastaajista puolestaan ilmoitti kokeneensa vaikutuksia, kuten kustannusten kasvua (21,6 %), tarvetta nostaa hintoja (20,7 %) tai katteen pienenemistä (15,6 %).
Noin 14 prosenttia vastanneista kertoi, että ALV:n nousu on vaikuttanut kysyntään negatiivisesti, ja pieni joukko kokee lisäksi hallinnollista kuormitusta tai muuta vaikutusta.
Erityisesti ne yrittäjät, joiden liikevaihto on muutenkin pientä, kokevat, että viimeaikaiset ALV-muutokset ovat vaikuttaneet omaan yritystoimintaan negatiivisesti. Avoimissa kommenteissa nousi esiin, että asia on monimutkainen ja aiheuttaa epäselvyyttä, ja muutoksia kritisoitiin avoimesti.
Tuloksissa myös huolestuttavaa
UKKO.fin toimitusjohtaja Aleksi Simola näkee tulokset huolestuttavina.
– Kyselyn tuloksista näkee, että muutokset ovat vaikuttaneet eniten toiminimiyrittäjiin ja heidän joukostaan juuri niihin liikevaihdoltaan pienempiin yrittäjiin, kuten kauneusalan yrittäjiin. Pienyrittäjillä ei välttämättä ole mahdollisuuksia siirtää ALV-muutosten tuomia korotuksia suoraan hintoihin, Simola toteaa.
Etenkin alarajahuojennuksen osalta vaikuttaa siltä, ettei monimutkainen asia ole täysin avautunut kaikille yrittäjille.
– Suurin osa niistä vastaajista, jotka arvioivat olevansa alarajahuojennuksen vaikutuspiirissä, kokevat muutokset negatiivisena. Kyse voi myös olla siitä, että huojennuksiin liittyvää toimintalogiikkaa ei tunneta tarpeeksi hyvin, mutta moni yrittäjä vastasi jättäytyneensä kokonaan pois ALV-rekisteristä tai jopa lopettaneensa yritystoimintansa. Muutokset eivät siis varsinaisesti ole kannustaneet yrittäjyyteen, Simola toteaa.
Barometrin tulokset osoittavat, että arvonlisäveroon ja alarajahuojennukseen tehdyt muutokset saattavat jopa vähentää yrittäjien määrää. Simolan mukaan yhteiskunnan tulisi nähdä pienyrittäjät strategisena sijoituksena tulevaisuuden talouskasvuun.
– Nämä signaalit näyttävät, että viimeaikaiset muutokset eivät ole pienyrittäjämyönteisiä. Yrittäjyyteen kannustaminen olisi yhteiskunnan kannalta kuitenkin erittäin järkevää. Olemme yrityksenä tehneet yrittäjyyteen liittyviä asioita helpommaksi jo 12 vuoden ajan, mutta peräänkuulutamme toimia myös yhteiskunnan muilta tahoilta ja instansseilta, Simola toteaa.
ALV-uudistukset lyhyesti
Vuoden 2024 ja 2025 aikana toteutettiin useita arvonlisäverotukseen liittyviä muutoksia. Syyskuussa 2024 yleinen ALV-kanta nousi 24 prosentista 25,5 prosenttiin.
Tammikuussa 2025 alennettu 10 prosentin verokanta nousi 14 prosenttiin monissa palveluissa, kuten kulttuuri- ja liikuntapalveluissa.
Samalla poistettiin alarajahuojennus, joka aiemmin kevensi verotusta alle 30 000 euron liikevaihdon yrityksiltä.
Vähäisen liiketoiminnan raja nostettiin 15 000 eurosta 20 000 euroon, mutta samalla siirryttiin tilikausikohtaisesta tarkastelusta kalenterivuosikohtaiseen, joka lisää epävarmuutta monille kausittain tuloja saaville.
UKKO.fi:n pienyrittäjyysbarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kevään 2025 kyselyyn vastasi yli 1 500 pienyrittäjää eri puolilta Suomea.
