Venäjän ja Pohjois-Korean joukot ovat yrittäneet ajaa viime vuoden lopulta lähtien ukrainalaisjoukkoja Kurskin alueelta takaisin rajan taakse.
Noin 50 000 sotilaan rynnäköt ovat kuitenkin toistuvasti pysähtyneet vahvoihin puolustuslinjoihin niitä suojaaviin miinakenttiin. Pohjoiskorealaiset vedettiin alkuvuodesta hetkellisesti pois etulinjasta suurien tappioiden vuoksi.
Ukraina pyrkii pitämään kiinni viime vuoden elokuussa vallatusta kaistaleesta, sillä sen toivotaan toimivan pelimerkkinä tulevissa neuvotteluissa Kremlin kanssa.
Taisteluissa on ollut mukana myös Tshetshenian Ahmat-erikoisjoukkoja, jotka kertovat rintamatapahtumista näyttävästi sosiaalisessa mediassa. Insider-julkaisun mukaan yksikön sotilaat vaikuttavat todellisuudessa välttävän yhteenottoja ukrainalaisjoukkojen kanssa.
Viime elokuussa Ahmat-joukkojen komentaja Apti Alaudinov kertoi Telegram-julkaisussaan, kuinka Kurskiin edenneet ukrainalaiset olivat juuri ja juuri livahtaneet yksikön ohi. Venäläiset sotabloggaajat väittivät tshetsheenijoukkojen hajautuneen ja vetäytyneen heti ensimmäisten hyökkäysten alettua.
Kesäkuussa 2023 Wagner-kapinan aikaan tshetsheenijoukot lähetettiin rintamalta kohti Rostovin kaupunkia, mutta osastot jäivät joko matkalle tai väittivät juuttuneensa ruuhkaan. Ne eivät näin ollen ajautuneet yhteenottoihin Jevgeni Prigozhinin palkkasoturien kanssa.
Ukrainan asevoimat on saanut useita Tshetsheniasta kotoisin olevia sotilaita sotavangiksi Kurskin alueella. Heidän mukaansa viranomaiset pakottivat miehet allekirjoittamaan sopimukset, minkä jälkeen heidät kuljetettiin rintamalle ja hylättiin ilman minkäänlaista tukea.
Ajoneuvohallinnossa työskennellyt 35-vuotias Zaur kertoo Insiderille allekirjoittaneensa vuoden sopimuksen toukokuussa 2023.
– En voinut kieltäytyä. Se olisi ollut pelkuruutta, eikä minua olisi pidetty enää miehenä. Meille luvattiin, että voimme jäädä kotiimme Tshetsheniaan, eikä meitä lähetettäisi sotaan. Vuoden palvelusajan jälkeen tarkoitukseni oli jatkaa tavallista elämää, Zaur kertoo.
Sopimuksen allekirjoittamisesta maksettiin 2 200 euron kertakorvaus ja yksikön komentajana toimineelle Zaurille noin 500 euroa kuukaudessa. Miehet olivat kerrallaan kaksi päivää sotilastukikohdassa ja kaksi päivää kotona. Yksikkö lähetettiin huhtikuussa 2024 Kurskin alueelle suojaamaan rajaa yhdessä varusmiesten kanssa. Kuukausipalkka nostettiin samalla reiluun 2 000 euroon.
Zaur sanoo, ettei edes tiennyt, missä Kursk sijaitsee. Miehet hajautettiin 2–4 henkilön vartiopisteille.
– Kävelin ajoittain läheiseen kauppaan ja ostin energiajuomia, mehua ja muita tarvikkeita. Ei ollut mitään muodollista aikataulua: söin, nukuin ja kävin vessassa. Meille ei annettu tehtäviä. Piti vain pysytellä vartiopisteellä tarkastusten varalta.
Elokuun 6. päivän aamuna 2024 alueelta kuului yllättäen tykistön ääntä. Sen ei silti ajateltu liittyvän merkittävään hyökkäysoperaatioon. Kaksi kranaattia iskeytyi suoraan tshetsheenijoukkojen päämajaan surmaten tai haavoittaen useita sotilaita.
Yksikölle annettiin käsky pitää kiinni asemistaan, mutta osa komentajista päätti vetäytyä välittömästi. Zaur pakeni toisen Ahmat-taistelijan ja varusmiesten kanssa paikalliseen metsään. Ympärillä käytyjä taisteluita hän kuvailee brutaaleiksi.
– Varusmiehet olivat paniikissa ja itkivät. He sanoivat, etteivät halua kuolla. Yliluutnantti yritti rahoitella heitä, Zaur toteaa.
Miehet kärvistelivät ilman ruokaa useiden päivien ajan. Kolmantena iltana he löysivät suon, joivat siitä ja jatkoivat matkaansa. Ukrainalaiset olivat kuitenkin jo vallanneet edessä olevan peltoaukean. Upseeri käski miehiä jättämään aseensa ja suojavarusteensa liikkumisen helpottamiseksi. Evakuointia oli mahdotonta järjestää.
– Piilouduimme suohon, sotilas kertoo.
Miehet jäivät lopulta vangiksi ukrainalaisten löydettyä heidän piilopaikkansa. Eräs varusmies heräsi, nousi ylös ja joutui välittömäksi ammutuksi. Ukrainan sotilaat kehottivat ryhmää antautumaan.
– En olisi koskaan uskonut selviäväni elossa. Enkä uskonut päätyväni Ukrainaan. Mutta sellainen oli kohtalo, ja tässä olen. Olen vain iloinen, että olen hengissä, Zaur sanoo.
