Sekä luontokadon että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät useimpien suomalaisten arjessa, selviää vuoden 2025 Ilmasto- ja Luontobarometrien vastauksista.
Suomalaisten tietoisuus ilmastonmuutoksen ja luontokadon maailmanlaajuisista vaikutuksista on vahva. Selvä enemmistö Ilmasto- ja Luontobarometrien vastaajista näkee, että ilmastonmuutoksen (86 % vastaajista) ja luontokadon (88 % vastaajista) vaikutukset näkyvät jo nyt eri puolilla maailmaa.
Useimmat suomalaiset ovat jo kokeneet ilmastonmuutoksen vaikutuksia omassa arjessaan. Esimerkiksi 62 prosenttia vastaajista on kokenut leudompia talvia. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä lähiympäristössään on havainnut yli puolet (55 %) vastanneista.
Tietoisuus luontokadon etenemisestä on lisääntynyt, ja maailman luonnon tilanteesta on huolissaan jo 91 prosenttia vastaajista. Luontokadon vaikutuksesta yhteiskunnan kestävyyteen on saatu viime vuosina enemmän tietoa.
Suomalaisista 86 prosenttia on sitä mieltä, että luontokato vaikuttaa esimerkiksi ruoantuotantoon, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen ja talouteen. Suomalaiset kaipaavat lisää tietoa siitä, miten luonnon monimuotoisuus voidaan ottaa huomioon, sillä vain 36 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaisten tietoisuus luontokadon merkityksestä on riittävällä tasolla.
Luonnon arvostus yhdistää suomalaisia erittäin vahvasti. Jopa 97 prosenttia Luontobarometrin vastaajista on sitä mieltä, että luonto lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Vastaajista 96 prosenttia on sitä mieltä, että puhdas luonto on tärkeä osa suomalaista identiteettiä.
Luonnonsuojelu kuitenkin jakaa mielipiteitä. Vastaajista 47 prosenttia on sitä mieltä, että luontoa suojellaan riittävästi valtakunnallisesti, kun eri mieltä on 44 prosenttia.
Luontohaittojen hyvittämiselle kannatusta
Luonto- ja ilmastokysymykset puhuttavat paikallisella tasolla erityisesti vihreän siirtymän näkökulmasta. Vastaajista 76 prosenttia on sitä mieltä, että kunnat voivat vahvistaa elinvoimaansa houkuttelemalla alueelle vihreitä investointeja.
Kunnat investoivat parhaillaan esimerkiksi puhtaaseen energiaan ja kiertotalouteen. Vastaajista 56 prosenttia on sitä mieltä, että puhdasta teknologiaa, kuten päästöttömiä voimalaitoksia, pitää rakentaa, vaikka se voi aiheuttaa luontohaittoja. Enemmistö vastaajista (78 %) katsoo, että jos luonnon tilaa heikennetään, luontohaitat pitäisi hyvittää parantamalla luonnon tilaa toisaalla.
Ilmasto- ja luontokysymykset nähdään kuntapolitiikassa tärkeinä. Vastaajista 76 prosentin mielestä kuntien on tarjottava asukkailleen mahdollisuus ilmastokestävään arkeen, esimerkiksi kehittämällä kestävää liikkumista, parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta ja edistämällä uusiutuvan energian käyttöä.
Vastaajista 81 prosenttia kokee, että kuntien on varauduttava nykyistä aktiivisemmin ilmastonmuutoksen riskeihin, kuten helteisiin, liukastumisiin ja tulviin.
Luonnon monimuotoisuus tulee huomioida kuntatason päätöksenteossa, näkee 89 prosenttia vastaajista. Yhtä suuren osan mielestä kuntien pitäisi ottaa luonnon myönteiset terveysvaikutukset nykyistä paremmin huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa.
Vastaajista 64 prosenttia näkee, että luonto- ja ilmastopolitiikan olisi oltava yksi tärkeimmistä teemoista tulevissa kuntavaaleissa. Toisaalta alle puolet (42 %) kertoo äänestävänsä vaaleissa ehdokasta, joka edistää kunnassa ilmasto- ja ympäristötoimia.
Enemmistö kannattaa ilmastotoimia
Selvä enemmistö vastaavista (86 %), on sitä mieltä, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään viemällä puhtaan teknologian ratkaisuja maailmalle.
Vastaajista 75 prosenttia katsoo, että ilmastokestävät ratkaisut parantavat ihmisten hyvinvointia Suomessa, mikä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2023 barometrissa.
Julkisessa keskustelussa ilmastopolitiikan painopiste on tällä hetkellä erityisesti Suomen ilmastolaissa asetetun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa sekä metsien hiilinielujen ja -varastojen lisäämisessä.
Vastaajista 62 prosenttia katsoo, että Suomen pitää tehdä riittäviä ilmastotoimia, jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Vastaajista 75 prosentin mielestä metsien hakkuisiin ja hoitotapoihin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta hiilinielut säilyvät.
Ennallistamisen, eli luonnon tilan parantamisen osalta 71 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että se on tärkeä keino ilmastonmuutokseen vaikutuksiin sopeutumisessa. Vastaajista 68 prosenttia kertoo, että ihmisten toiminnan heikentämiä luontotyyppejä pitää ennallistaa, vaikka siitä koituisi valtiolle kustannuksia.
Suomalaiset haluavat yritysten huomioivan toiminnassaan paremmin ilmasto- ja luontovaikutukset
Yritykset nähdään ilmastotoimien vahvistamisessa merkittävässä roolissa valtion ja kansainvälisten instituutioiden ohella. Selvän enemmistön (80 %) mukaan yrityksiltä pitäisi myös edellyttää toimia päästöjen vähentämiseksi.
Luontotoimien osalta alle puolet (41 %) vastaajista on sitä mieltä, että suomalaiset yritykset ja toimialat huomioivat luonnon riittävästi toiminnassaan. Vastaajista 90 prosenttia haluaa, että luontohaittoja aiheuttavien yritysten tulee hoitaa luonnon tilan parantamisen kustannukset.
Luonnon tilan parantamisessa nähdään myös taloudellisia mahdollisuuksia. Vastaajista 74 prosenttia uskoo, että luonnon tilan parantamisella voidaan saavuttaa taloudellista hyötyä, kuten liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
Kansalaisten tietoisuus kuluttamisen ympäristövaikutuksista nousussa
Ilmastobarometriin vastanneiden tietoisuus kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutusten merkittävyydestä on lisääntynyt kahden vuoden takaisesta. Yli puolet (53 %) vastanneista on vähentänyt tavaroiden hankkimista ilmastosyistä, kun vuonna 2023 vastaava luku oli 43 prosenttia.
Vastaajista jopa 91 prosentin mielestä tuotteet pitäisi suunnitella pitkäikäisemmiksi, vaikka ne maksaisivat siten enemmän.
Vastaajista 43 prosenttia ilmoittaa muuttaneensa elämäntapojaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, eli on muuttanut liikkumistaan, ruokailutottumuksiaan tai asumisratkaisujaan. Kasvua vuoden 2023 kyselyyn on viisi prosenttiyksikköä.
Terveellinen ja ympäristön kannalta kestävä ruokavalio on noussut julkiseen keskusteluun erityisesti uusien kansallisten ravitsemussuositusten myötä. Vastaajista 69 prosenttia toivoo, että ilmastokestävän, kasvispainotteisen ravinnon tulisi olla edullisempaa kuin suuripäästöisen ravinnon. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 58 prosenttia.
Kansaa kuitenkin jakaa kahtia kysymys siitä, tuleeko yhteiskunnan ohjata ruokavaliota terveellisempään ja kestävämpään suuntaan edistämällä kasvispohjaista ruokavaliota. Väittämän kanssa samaa mieltä on puolet vastanneista.
Verianin toteuttamaan ilmastobarometriin osallistui 1026 ja luontobarometriin 1 086 iältään 15 vuotta täyttänyttä vastaajaa eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tutkimusten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
