Pohjoismaissa tulisi asiantuntijan mukaan käydä keskustelua omasta ydinasepelotteesta.
Norjan maanpuolustuskorkeakoulun opettaja ja sotatutkija, majuri Johannes Kibsgaard puoltaa pohjoismaista ydinasehanketta tästä löytyvässä kirjoituksessaan. Teksti on julkaistu Norjan suurimmassa sanomalehdessä Aftenpostenissa.
Hän toteaa, että Pohjoismailla olisi sekä teknologiset resurssit että riittävästi varoja itsenäisen ydinasetuotannon rakentamiseen.
Kibsgaard toteaa Yhdysvaltojen turvatakuiden olleen perustavanlaatuinen osa Norjan turvallisuuspolitiikkaa toisesta maailmansodasta lähtien. Hän huomauttaa amerikkalaisten viestineen kuitenkin jo vuosikymmeniä, että se pystyy sotimaan enää vain yhtä sotaa kerrallaan. Barack Obaman kaudella linjasta tuli käytännössä virallinen.
– Jos Yhdysvaltojen pitää taata rauha Euroopassa, kasvaa sodan riski Aasiassa, hän jatkaa.
Uusi asia on upseerin mukaan Yhdysvaltojen ”tahtoelementin” katoaminen.
– Optimistit eivät suhtaudu tähän niin vakavasti. Fakta on kuitenkin se, ettemme tule koskaan olemaan enemmän kuin yksien vaalien päässä siitä, että joudumme epäilemään, seisooko Yhdysvallat takanamme. Muutokset sotilaallisissa kyvyissämme tapahtuvat paljon tätä hitaammin.
Vaikka Yhdysvalloilla ja Norjalla onkin Kibsgaardin mukaan pitkät historialliset ja kulttuuriset siteet ja sotilaallista ja yhteiskunnallista yhteistyötä on yhä vaalittava, ei hänen mukaansa ole enää vastuullista ”veikata vain yhtä hevosta”.
Eurooppakin voi hänen mukaansa joutua poliittiseen myllerrykseen. Upseeri kysyy esimerkkinä onko sen seuraava johtaja kenties vaikkapa Ranskan Kansallisen liittouman Marine Le Pen tai Saksan AfD:n Alice Weidel.
Johannes Kibsgaardin mukaan Pohjoismaat ovat pitkässä juoksussa hyvässä paikassa. Mailla on vahvat maantieteelliset ja kulttuuriset siteet kieli- ja painopiste-eroista huolimatta.
– Tärkeä asia on se, että Pohjoismaissa on uskottavaa ja pitkäaikaista tahtoa puolustaa toinen toistaan. Monet pohjoismaalaiset matkustivat Suomeen puolustamaan maata Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa, asiantuntija sanoo.
Pohjoismaiden poliittisilla johtajilla on nyt hänen mielestään edessään kaikkien aikojen strateginen tehtävä, ”kun he asettavat panoksensa” maiden turvallisuuden suhteen. Kaikkein vaikein keskustelu koskee hänestä ydinaseita.
Vaikka moni yhdistääkin ydinaseet kauhuihin ja tuhoon, on niillä Johannes Kibsgaardin mukaan voima suojella rauhaa ja vapautta.
Uskotko Ranskaan ja Britanniaan?
Jos amerikkalaiset joukot lähtevät Euroopasta, menevät upseerin mielestä samalla eurooppalaisten yöunet.
Hän perustelee ajatteluaan muun muassa sillä, etteivät brittiläiset ja ranskalaiset ydinaseet riitä korvaamaan amerikkalaisia. Kyse on käytännössä strategisista järjestelmistä, joita ei ole tarpeeksi.
– Suurin ongelma on taktisten ydinaseiden puute. Euroopalla ei sellaisia ole. Venäjällä niitä on arviolta 1500. Siellä, missä on asymmetriaa, on myös suuria mahdollisuuksia sille, jolla on etulyöntiasema, asiantuntija varoittaa.
Puheista huolimatta eurooppalaisten ydinaseiden käyttö on myös aina viime kädessä ne omistavan valtion asia.
Sotatutkija muistuttaa voimatasapainon psykologisesta puolesta. Jotta ydinaseiden käyttö voidaan välttää, on ”pelaajien” molemmilla puolilla uskottava, ettei toinen bluffaa.
– Kuinka vahvasti uskomme, että Ranska ja Britannia voittavat maailman kovimman pokeripelin Venäjää vastaan, jos kyse on ranskalaisbrittiläisestä ja venäläisestä tahdosta vastakkain koskien jotakin sotilaallista Pohjoismaissa? Esimerkiksi osan Pohjanmerestä tai Gotlannin tai Suomenlahden valloittamisesta. Pitää olla aikamoinen pokerinaama, jos haluaa pelata kovimmalla tasolla sellaista karhua vastaan, jonka asevoimien tavanomaiset kyvyt ovat heikentyneet, Johannes Kibsgaard kirjoittaa.
Hänen mukaansa olisi hienoa, jos Eurooppaan syntyisi ranskalainen taktisten ydinaseiden arsenaali jota käsittelisi pan-eurooppalaisesti ajatteleva Pariisi, joka ottaa vastuun Euroopan vapauden suojelusta. Tätä hän kuitenkin pitää toiveajatteluna.
– Uskon, että turvallisempi linja Norjalle ja rauhan takaaminen meidän maailmankolkkaamme voisi kummuta pohjoismaisesta ydinasepeloteliitosta.
– Pohjoismailla on teknologia ja rahat rakentaa Ranskan tyylinen itsenäinen ydinaseiden arvoketju.
Suurin ongelma suunnitelman tiellä on kuitenkin Kibsgaardin mukaan ”rauhaa ja suvaitsevaisuutta rakastavien kansojemme” kyky käydä tällainen keskustelu ja päätyä siihen, että ydinaseet tarvitaan.
– Samaan aikaan asevoimamme istuvat pyörittelemässä peukaloitaan ja odottavat ammusvarastojensa täyttämistä.
LUE MYÖS:
Amerikkalainen huippututkija VU:lle: Suomi saattaa pohtia ydinasetta
