Ranskan muukalaislegioonaan kuuluu noin 9 500 sotilasta 150 maasta. TECH. SGT. H. H. DEFFNER Wiki Commons

Pitäisikö Suomeen perustaa muukalaislegioona? Kokoomuksen nuoret kiistelivät

Nuoret eivät lämmenneet asiasta liittokokoukselleen tehdylle aloitteelle.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kokoomusnuoret pitivät viikonvaihteessa 91. liittokokouksensa Mikkelissä. Yksi kokoukselle tehdyistä aloitteista koski muukalaislegioonan perustamista osaksi Suomen puolustusvoimia. Aloitetta ei hyväksytty.

Uudenmaan kokoomusnuorten aloitteessa katsottiin, että ”vapaaehtoisuuteen perustuva muukalaislegioona tarjoaisi uudenlaisen ja joustavan ratkaisun Suomen puolustuksen vahvistamiseen, sekä toimisi tehokkaana ja matalan kynnyksen ulkopolitiikan jatkamisen välineenä käyttäen jo Suomelta valmiiksi löytyvää runsasta osaamista, infrastruktuuria ja kalustoa Ranskan jo lähes 200-vuotisen muukalaislegioonan tapaan”.

Muukalaislegioona tarjoaisi myös Suomelle erinomaisen väylän maahanmuuttajien assimiloimiseksi toimivaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa, kun he palveluksen aikana oppisivat tuntemaan Suomen kulttuurin ja kielen, ja palvelus sitouttaisi uusia kansalaisia vahvemmin yhteiskuntaan ja sen arvoihin. Muukalaislegioona antaisi myös toivotun uuden mahdollisuuden hylätyn turvapaikkahakemuksen saaneelle ihmiselle pysyä maassa ja ansaita palveluksellaan kansalaisuus, Uudenmaan kokoomusnuoret totesi.

Nuorten liittohallitus kehotti liittokokousta hylkäämään aloitteen, kuten tapahtuikin. Liittohallituksen mielestä esitetyssä muodossa muukalaislegioona sisältäisi enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia.

Etenkin hylätyn turvapaikkahakemuksen perusteella muukalaislegioonaan pääsemisessä piilee valtavia riskejä legioonan itsensä sekä kansalaisten yleiselle turvallisuudelle. Liittohallituksen mukaan erikoisjoukkojen perustamisen tarpeessa on kuunneltava puolustusvoimien tarpeita. Nykyinen (asevelvollisuus)malli on Suomen puolustuspolitiikan kannalta toimiva järjestely, liittohallitus kirjasi.

Kokoukselle tehdyistä aloitteista sen sijaan hyväksyttiin liiton kannaksi muun muassa yritystukijärjestelmän uudistaminen halvemmaksi ja kansantaloudelle hyödyllisemmäksi ja tehokkaammaksi, venäläisten omistamien kiinteistöjen pakkolunastamisen edistäminen, positiivisen erityiskohtelun kumoaminen yhdenvertaisuuslaista ja vankeinhoidon kilpailuttaminen EU-alueella rikoksenuusijoille.

Nuoret hyväksyivät myös uusmaalaisten aloitteen ”suomalaiset vankilat ovat liian mukavia – lisää kuria rikollisille”. Se hyväksyttiin muodossa, joka velvoittaa ”edistämään vankien yksikkökustannuksien alas painamista”.

Kokoomusnuoret haluavat lisäksi edistää ”Yleen kohdistuvia rajuja leikkauksia” ja haluavat, että itsenäisyyspäivän juhlaa vietetään kaikissa Suomen peruskouluissa. Nuoret poistaisivat alkoholin vähittäismyynnin aikarajoitukset ja haluaisivat myynnin ikärajoihin Tanskan mallin.

Kokouksessa hylättiin aloitteet ajokortista sähköpotkulautoihin sekä kissojen ja koirien syömisen kriminalisoimisesta. Jälkimmäisen hylkäystä perusteltiin sillä, että ”liittohallitus näkeekin pahemmaksi uhaksi Yhdysvaltojen poliittisten ongelmien tuominen Suomeen tällaisten epäajankohtaisten aloitteiden kautta kuin lemmikkien riskin tulla syödyksi Suomessa” ja ”jos halutaan kieltää yhden tai kahden lajin lihan syöminen tulisi samalla kieltää kaiken lihan syöminen”.

Kokoomusnuorten liittokokouksessa järjestön kultaiset ansiomerkit annettiin eturivissä näkyville kansanedustaja Heikki Auttolle ja ryhmäjohtaja Matias Marttiselle. Eturivissä puolustusministeri Antti Häkkänen on liiton entinen puheenjohtaja ja tuli Mikkelin kokoukseen naapurikunnasta. Joona Paija @valokuvausjpaija
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)