Verkkouutisten Sanna Ukkola Show:ssa keskusteltiin siitä, pitäisikö suomalaisia joukkoja lähettää Ukrainaan.
Vihreiden Atte Harjanteen mukaan Suomen kannattaisi osallistua koalitioon, jonka tavoitteena on muodostaa sotilaallinen pidäke Venäjää. Hänen mukaansa koalitio voisi toimia samalla tavalla kuin nyt olemassa olevat kriisinhallintajoukot.
– Se koostuisi ammattilaisista ja vapaaehtoisista reserviläisistä. Reserviläisliiton kyselyn perusteella lähtijöitä olisi. Ihmettelen, miten Suomessa edelleen tästä asiasta keskustellaan kauhistellen kun asiaa pitäisi katsoa pragmaattisesti, Harjanne sanoi.
Harjanne myös huomautti, että Suomi on jo nyt kansainvälisen puolustusliiton jäsen.
– Se mitä Euroopassa tapahtuu, on hyvin tärkeää meidänkin turvallisuudellemme. Meidän pitäisi ymmärtää ajatella ja puolustautua myös omia rajoja pidemmälle, Harjanne katsoi.
Kansanedustaja Aleksi Jäntti (kok.) on Harjanteen kanssa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa olisi strategisesti viisasta, että länsimaat lisäisivät sotilaallista läsnäoloaan Ukrainassa.
– Toisaalta se olisi myös viesti Ukrainalle ja lisäisi heidän taistelutahtoaan. Samalla he voisivat irrottaa joukkojaan taistelulinjaan.
Jäntti korostaa, että suomalaiset ja muut länsimaalaiset joukot eivät missään nimessä saisi olla etulinjassa.
– Samalla se olisi viesti Venäjälle siitä, kuinka tiukasti länsimaat ovat sitoutuneet Ukrainan puolustamiseen. Se kertoisi siitä, että Venäjä ei voi saavuttaa niitä tavoitteita, mitkä se on asettanut.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä suhtautuisi asiaan varovaisemmin.
– Suomi ei voi lähteä tässä asiassa sooloilemaan. Suomi on Nato-maa ja vaikka tämä erotettaisiin kuinka siitä kontekstista, että ne eivät ole Naton joukkoja, niin kyllähän ne ovat tosiasiassa Naton joukkoja, jos ne sellaisina halutaan nähdä, Mäkelä totesi.
Hänen mukaansa sotilasjoukkoja ei voida myöskään lähteä puolustamaan sellaista rauhaa, jota ei vielä ole edes olemassa.
– Silloinhan kyse olisi rauhan pakottamisoperaatiosta. Silloin on olemassa riski, että Suomi ajautuisi valtiona konfliktiin Venäjän valtion kanssa. Nämä ovat sellaisia asioita, joiden kanssa ei pidä lähteä leikkimään. Eikä Natokaan voi leikkiä näiden asioiden kanssa, Mäkelä painotti.
Ennen kuin Ukrainaan on järkevää lähettää mitään rauhanturvajoukkoja, Mäkelän mukaan on ensin katsottava tulitaukoneuvottelun lopputulos.
– Syntyykö aselepo, tuleeko rajalinjaa ja tilannetta, jota voidaan turvata.
Keskustelun lopussa Aleksi Jäntti huomautti Jani Mäkelälle, että Venäjän Vladimir Putin perustaa koko järjestelmänsä länsimaiden pelkoon.
– Ja sehän toimii. Eskalaation pelossa sinne [Ukrainaan] ei uskallettu ensin toimittaa panssarivaunuja eikä hävittäjiä. Nämä kaikki on tapahtunut kuitenkin eivätkä ne ole johtaneet mihinkään [eskalaatioon Venäjän ja lännen välillä].
– Jos haluamme, että tilanne ratkeaa meille myönteisesti eikä niin, että olemme seuraavana kohteena, meidän täytyy näyttää voimaa Ukrainassa, Jäntti päätti.
Voit katsoa kansanedustajien keskustelun kokonaisuudessaan täältä.
