Koronaviruksen pitkäaikaisten jälkioireiden on varoitettu aiheuttavan mahdollisesti merkittävän kansanterveydellisen hintalapun lähivuosina.
Länsiväylän mukaan monet oireita saaneet kokevat, että long covid -ongelmaa on pyritty lakaisemaan maton alle Suomessa. Diagnoosina on usein tarjottu masennusta.
Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että pitkäaikaisia oireita ilmaantuu noin 10–20 prosentille akuutin infektion jälkeen. Potilaiden mukaan apua on ollut vaikea saada, sillä moni on joutunut maksamaan omasta pussistaan lääkärikäyntejä ja tutkimuksia. Oireita on vähätelty, eikä niitä ole haluttu yhdistää koronaan.
– Meillä Suomessa on valitettavan yleinen käsitys, että long covid on pääasiassa toiminnallinen tai psyykkinen häiriö, ministeriön nimittämää long covid -asiantuntijaryhmää johtava professori Risto O. Roine sanoo LV:lle.
Hänen mukaansa Suomessa asialle ei ole tehty juuri mitään. Ruotsissa long covid -klinikoita on 23, Suomessa yksi.
57-vuotias Caroline kertoo juosseensa postinjakajana kymmenen kilometriä päivässä ja liikkuneensa myös vapaa-ajalla. Pitkä korona on tehnyt ruoanlaitosta rasituksen ja voi viedä päiväkausiksi sänkyyn.
– Pahimmillaan kipu tuntui siltä kuin lihaksiani revittäisiin kappaleiksi metallikoukuilla, Caroline toteaa.
