Korkotason nousu ja korkea inflaatio ovat hyydyttäneet monien pk-yritysten investointipäätökset ja syöneet kannattavuutta. Uudet liiketoiminta-avaukset ja tuotekehityshankkeet ovat harvassa, kertoo Finnveran Yritysrahoitusmittari.
Yritysten kassapuskurit ovat tähän asti auttaneet, mutta käyttöpääomarahoituksen osuus on jo kasvussa ja voi kasvaa tulevaisuudessa edelleen. Odotukset yritysrahoituksen kysynnästä tulevien kuuden kuukauden aikana ovat viime syksyn tasolla, eli jopa alempana kuin koronapandemian alkuvaiheessa, selviää yritysrahoitusmittarista.
Suomalaisten pk-yritysten rahoitusympäristö on myös kiristynyt, mikä ennustaa jopa investointitaantumaa pk-yritysten investointeihin tänä vuonna.
Konkurssien määrä on lähtenyt selkeään nousuun
Rahoituksen kysyntä on heikentynyt toimialoista nyt myös teollisuudessa, vaikka se onkin edelleen päätoimialoista rahoituskysynnän kärjessä.
Palvelusektorin suhteellinen tilanne on parantunut muihin toimialoihin, kuten kauppaan ja rakentamiseen verrattuna, mutta yleinen taloustilanne aiheuttaa ongelmia kaikilla päätoimialoilla.
– Jos yritykset eivät kysy rahoitusta, se tarkoittaa yleensä, että varsinkin suuremmat investointiprojektit odottavat parempia aikoja, tai ne eivät toteudu lainkaan. Investoinnilla yrityksen tulee saada selvä taloudellinen hyöty, koska rahoitus on huomattavasti kalliimpaa. Tulevan talouskasvun kannalta on huolestuttavaa, että esimerkiksi tuotekehityshankkeet nyt vähenevät, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Koronapandemian ja Ukrainan sodan jälkivaikutukset alkavat nyt viiveellä näkyä yritysten taloudessa. Konkurssien määrä on lähtenyt selkeään nousuun.
– On mahdollista, että korkean inflaation ja kustannustason, nousevien korkojen ja alentuvan kysynnän myrkyllinen yhdistelmä ajaa yrityksiä konkurssiin – etenkin, jos kannattavuus on heikolla tasolla. Yksi omasta kyselystämme, kuten myös edellisestä Pk-yritysbarometrista noussut huomio on, että pk-yritysten kannattavuus on alentunut huomattavasti. Erityisesti tämä näkyy kaupan ja rakentamisen päätoimialoilla, Kotamäki sanoo.
Finnveran yritysrahoitusmittarin mukaan erot yritysten ja toimialojen välillä ovat edelleen suuria. Osa yrittäjistä ei näe merkittäviä riskejä tai muutoksia talousympäristössä. Positiivista on myös, että ilmasto- ja ympäristöratkaisuihin liittyvä liiketoiminta kehittynyt entisestään positiivisempaan suuntaan.
Huoli rahoituksen saatavuudesta todellinen
Kotamäen mukaan tällä hetkellä pohditaan, onko yrityksillä riittävän hyvä pääsy rahoitusmarkkinoille. Huoli on aiheellinen, sillä yrityssektorin luotonsaannin ongelmat heijastuvat negatiivisesti koko kansantalouteen esimerkiksi juuri investointien vähenemisen kautta.
– Yleisesti ajatellaan, että Suomessa yrityssektorin rahoitustilanne on kohtalaisen hyvä, mutta tähän tunteeseen ei pidä tuudittautua ja tilannetta tulee seurata. Suomalaisten pk-yritysten rahoitusympäristö on myös kiristynyt, mikä saattaa kasvattaa Finnveran roolia takaajana. Kiristynyt rahoitusympäristö ennustaa taantumaa pk-yritysten tekemissä investoinneissa vuonna 2023, Kotamäki sanoo.
Korkotason jyrkkä nousu on saanut rahoitusmarkkinat myllerrykseen. Kotamäen mukaan pankkien vakavaraisuus on onneksi finanssikriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna hyvällä tasolla, mikä pienentää systeemisen rahoituskriisin riskiä.
– Pitkään jatkunut löysä rahapolitiikka kasvattaa riskejä rahoituskriiseihin. Olemme vaaran vyöhykkeellä, vaikkei globaalista rahoituskriisistä vielä ole selkeitä merkkejä – pienempiä säröjä, kuten Silicon Valley Bankin maksukyvyttömyyskriisi, kyllä nousee esiin.
Kuluttajien ostovoiman kannalta inflaatio on relevantti mittari. Pohjainflaatiota kannattaa seurata inflaation sitkeyden näkökulmasta.
– Historiallisesti inflaatio on yleensä kiihtynyt yhtä nopeasti kuin laantunutkin. Mikäli niin kävisi tälläkin kertaa, olisi vuoden lopussa odotettavissa maltillista, selvästi alle neljän prosentin inflaatiovauhtia, Kotamäki arvioi.
