Englannin kielen asema on vahvistunut suomalaisessa yhteiskunnassa kansainvälistymisen ja ulkomaisen työvoiman yleistymisen myötä. Selvimmin ilmiö on nähtävissä korkeakouluissa, joissa englanti on jopa syrjäyttänyt suomen pääasiallisena opiskelukielenä. Myös yhä useammalla työpaikalla sisäisenä viestintäkielenä suositaan englantia.
Vaikka englannin kielen taito ja sen sujuva käyttö eri tilanteissa ovatkin tärkeitä taitoja nykyajan työelämässä, ilmiöllä on myös varjopuolensa. On olemassa riski, että englanti jopa syrjäyttää suomen maamme yleiskielenä.
Korkeakouluissa englannin kielen kasvanutta asemaa on perusteltu esimerkiksi kansainvälisyydellä. Kun opetus järjestetään pääasiassa englanniksi, opiskelijat oppivat käyttämään englantia ja siten saavat hyvät valmiudet hakeutua kansainvälisiin tehtäviin. Myös ulkomaisten opiskelijoiden on helpompi sopeutua korkeakouluyhteisöön, jos suomen kielen osaaminen ei ole välttämätöntä. Lisäksi eri maiden korkeakoulujen tutkintojen ja kirjallisten töiden vertailu on huomattavasti helpompaa, jos ne ovat englanniksi.
Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsäsen mukaan asialla on kuitenkin kääntöpuolensa.
– Kannattaa muistaa, että korkeakoulutettuja ihmisiä tarvitaan myös Suomessa eikä heitä olla kouluttamassa pelkästään kansainvälisiin tehtäviin. Suomen kielen taito on tärkeää etenkin silloin, kun työtehtävissä vaaditaan osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun tai vaikkapa asiantuntijalausuntojen kirjoittamista, Räsänen pohtii Verkkouutisille.
Edellä mainittu tilanne on Räsäsen mukaan konkreettinen esimerkki tilanteesta, jossa suomen kielen osaamattomuus voi koitua ongelmaksi. Toinen arkipäiväinen esimerkki on sosiaali- ja terveysalalle valmistunut ihminen, joka ei kykene kommunikoimaan sujuvasti potilaidensa kanssa, sillä hän ei puhu sujuvaa suomea.
Hyvänä esimerkkinä korkeakoulujen englanti-keskeisyydestä Räsänen mainitsee tilanteen, jossa korkeakouluopiskelija ei voi palauttaa opinnäytetyötään tai muuta kirjallista työtään suomen kielellä.
– Se johtuu siitä, että ohjaajat ja opettajat eivät aina osaa suomea. Opiskelijan on mahdotonta palauttaa työtään omalla kielellään siksi, että henkilökunta ei osaa sitä lukea.
– Mielestäni tällaisissa tilanteissa ongelma on jo aika iso. Olkoonkin kyse tutkimusyhteisöstä, Räsänen tuumii.
Englantia pitäisi käyttää suomen rinnalla, ei sen tilalla
Räsänen toivoisikin, että Suomessa kiinnitettäisiin huomiota virallisten kielien eli suomen ja ruotsin koulutusten laatuun. Räsäsen mukaan juuri näiden kielten koulutuksen laadusta tulisi pitää kiinni eikä niistä saisi tinkiä. Näillä varmistetaan myös se, ettei suomen kieli tulisi syrjäytetyksi yhteiskuntamme yhteisenä kielenä.
Sen sijaan, että opetus ja koulutusmateriaali olisivat vain englanniksi, ne voisivat Räsäsen mukaan olla sekä suomeksi, ruotsiksi että englanniksi.
– Kieliä voisi käyttää rinnakkain. Eikä niin, että englanti korvaa muut kielet, Räsänen toteaa.
Toiseksi tärkeäksi tekijäksi kielen kannalta Räsänen mainitsee laadukkaan median. Hänen mukaansa on tärkeää, että Suomessa on monipuolinen media, joka julkaisee laadukasta sisältöä suomeksi ja ruotsiksi.
Räsäsen mukaan myös viranomaisten viestinnän laadusta on pidettävä huolta.
– Meillä on jo nyt Suomessa sellaisia paikkoja, joissa tarjotaan vain englanninkielisiä palveluita, Räsänen toteaa.
Jos asiakaspalvelussa käytetään yhä useammin vain englantia, vaarana on, että suomen kielen asema alkaa hiljalleen kaventua.
– Englantia tietysti tarvitaan eikä kukaan vastusta sen osaamista. Ongelmana on kuitenkin se, että englanti on alkanut korvata suomen kieltä käyttökielenä.
Lain mukaan viranomaisten on annettava asiakaspalvelua virallisilla kielillä. Selvityksissä on kuitenkin havaittu, että lain toteutumisessa on ollut paikallisia puutteita.
Ulkomaisen väestön lisääntyessä on toki toivottavaa, että palvelua pystytään antamaan myös englanniksi. Englanti on hyvä palvelukieli etenkin niille, jotka eivät osaa suomea eivätkä ruotsia.
– Viranomaiset saavat tietysti antaa palvelua myös englanniksi, mutta se ei saisi koskaan tapahtua suomen ja ruotsin kielen kustannuksella.
Työelämässä englannin kielen merkitys vaihtelee suuresti työpaikkojen ja toimialojen välillä. Joissakin työpaikoissa työntekijöiden tittelit on voitu jopa kääntää englanniksi, vaikka pääasiallisena kommunikointikielenä olisi suomi.
Uusille asioille ei muodostu suomenkielisiä nimiä
Englannin kieli ei ole vallannut asemaa pelkästään korkeakouluissa ja työelämässä. Ilmiö näkyy jopa arkipäiväisissä tilanteissa. Hyvänä esimerkkinä ovat viime vuosina yleistyneet puhekieliset termit, jotka on johdettu suoraan englanninkielisistä termeistä. Konkreettisina esimerkkeinä ovat esimerkiksi ”podcast” tai englannin kielen app-sanasta johdettu ”äppi” tai ”mobiiliäppi”.
Osa näistä englannin kielestä johdetuista uudissanoista on vakiinnuttanut aseman jopa tiedotusvälineiden käytössä. Yksi esimerkki on myös viime vuosien sotauutisoinnissa korostuneet drone-lennokit. Englannin kielen ”drone”-sanalle ei ole vakiintunut kunnollista suomenkielistä vastinetta vaan monet tiedotusvälineetkin kutsuvat niitä vain ”droneiksi” tai ”drooneiksi”.
Kyse ei ole vain yksittäisistä termeistä, vaan kielen kannalta asiassa on tapahtunut selvä muutos. Uusille termeille ei enää jakseta keksiä suomenkielisiä vastineita, vaan kielessä aletaan käyttää englanninkielisiä termejä sellaisenaan. Tilanne oli toinen vielä joitakin vuosikymmeniä sitten.
– Taustalla voi olla asenne, ettei suomenkielisten termien muodostamista pidetä enää tärkeänä. Tämä on kielen kannalta erittäin tärkeä kysymys, Räsänen pohtii.
Hänen mukaansa tilanne on huolestuttava. Kun uusille asioille ja ilmiöille ei enää viitsitä keksiä suomenkielisiä sanoja, suomen kieli alkaa kaventua. Arkisessa elämässä alkaa tulla vastaan yhä enemmän tilanteita, joissa käsiteltäville asioille ei löydy suomenkielistä termiä.
Osa lapsista osaa paremmin englantia kuin suomea
Sosiaalisen median ja älylaitteiden yleistymisen myötä lapset ja nuoret kuluttavat entistä enemmän englanninkielisiä sisältöjä. Tutkimuksissa on havaittu, että nykyään monet lapset osaavat englantia jopa paremmin kuin suomea. Samalla suomen kielen taito on heikentynyt. Etenkin maahanmuuttajataustaisissa perheissä voi olla myös asenne, ettei lasten ole edes tärkeä oppia suomea, koska englannillakin tulee toimeen.
Tässä asiassa Räsänen nostaisi koulujen roolin avainasemaan.
– Se on selvää, ettei kouluissa voida tehdä kaikkea, jos muu ympäristö haraa oppimista tai kielenkäyttöä vastaan.
Joka tapauksessa Räsänen toivoo, että kouluissa pidettäisiin huolta lasten luku- ja kirjoitustaidosta ja opetuksen vaatimustaso pidettäisiin riittävän korkealla.
– Median, yhteiskunnallisten asioiden ja poliittisten päätösten seuraaminen on vaikeaa, jos ei ymmärrä maan kansalliskieltä, Räsänen huomauttaa.
Arvostavatko suomalaiset tarpeeksi omaa kieltään?
Suomessa englannin kielen arvostus on korkealla ja kielen opetus alkaa nykyään jo alakoulun ensimmäisellä luokalla. Kukaan tuskin on eri mieltä siitä, että hyvä englannin kielen taito on entistä tärkeämmässä roolissa tulevaisuuden työelämässä ja muussa sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Onko samalla kuitenkin käynyt niin, että englannin arvostuksen myötä suomalaiset eivät enää osaa arvostaa omaa kieltään?
Räsäsen mukaan asenteissa voi olla eroja eri ryhmien välillä.
– Osa nuorista voi suhtautua suomen kielen osaamiseen hieman ”hällä väliä”-asenteella. Tässä päästään jälleen myös korkeakoulujen kielikysymykseen. Kun opiskelu tapahtuu englanniksi, arvostus suomen kieltä kohtaan voi laskea.
Pitkässä juoksussa voi jopa käydä niin, että suomen kielen tulevaisuudesta on oikeasti syytä huolestua. Siksi Räsänen pitää tärkeänä, että suomen kielen osaamisesta pidetään huolta ja myös huolehditaan siitä, että eri tilanteissa on mahdollista asioida suomeksi.
Tyypillinen arkipäivän esimerkki on ravintola. Etenkin suurissa kaupungeissa on tyypillistä, ettei palvelua ole aina saatavilla suomeksi. Verkkouutiset on kertonut aiheesta aiemmin tässä artikkelissa.
Tällaisissa tilanteissa Räsänen suosittelee asiakkaita vaatimaan, että he haluavat palvelua suomeksi.
– Yleensä tällaisissa tilanteissa suomea osaava asiakaspalvelija on lopulta myös löytynyt. Samalla se antaa työyhteisölle vahvan signaalin siitä, että asiakkaat edellyttävät työntekijöiltä peruskielitaidon hallitsemista, Räsänen neuvoo.
On olemassa myös monia muita arkipäivän tilanteita, joissa asiakas voi ikään kuin pitää suomen kielen puolta.
– Olisi tärkeää, että suomea käytetään erilaisissa tilanteissa.
Suomen kielen vaaliminen ei tarkoita sitä, että englannin kieltä tai sen puhumista pitäisi vastustaa. Räsäsen mukaan parhaimmillaan englannin kieli voi toimia täydentävänä kielenä tilanteissa, joissa kaikki eivät osaa maan kansalliskieltä. Silti olisi tärkeä muistaa, ettei se saa päästä syrjäyttämään suomen tai ruotsin kielen asemaa.
– Englantia tulisi käyttää suomen kielen rinnalla, ei sen tilalla, Räsänen summaa.
LUE MYÖS:
Yhä useampi asiakaspalvelija ei puhu suomea – voiko vaatia palvelua omalla kielellään?