Yhdysvaltain presidentti Joe Biden muutti aiempaa linjaustaan ja salli Ukrainan käyttää länsimaisia asejärjestelmiä pitkän kantaman iskuissa Venäjän rajojen sisälle.
Ukrainan asevoimien kerrottiin hyödyntäneen muutosta nopeasti iskemällä ATACMS-ohjuksilla Brjanskin alueella sijaitsevaan suureen asevarastoon.
Karatshev sijaitsee noin 130 kilometrin päässä Ukrainan rajalta. Siellä sijaitsevan suuri venäläinen asevarasto oli sosiaalisessa mediassa leviävien videoiden perusteella liekeissä maanantain ja tiistain vastaisena yönä. Kohteessa säilytettiin muun muassa Pohjois-Koreasta Venäjälle tuotuja ampumatarvikkeita.
Oxfordin yliopiston professori Peter Frankopanin mukaan ei ole yllätys, että Ukraina kohdistaa iskunsa Pohjois-Korean lähettämiä joukkoja tai niiden tukielementtejä vastaan. Hän tyrmää harhakuvan siitä, että Valkoisen talon tekemä muutos tarkoittaisi Moskovan moukarointia.
– Näiden ohjusten kantama on noin 300 kilometriä, mikä ei ole niin valtavan suuri. Osa niistä tullaan kohdistamaan pohjoiskorealaisiin sotilaisiin, jotka on juuri sijoitettu Kurskiin muodostuneen kiilan ympärille. Tällä huomiota ohjataan yhtälailla Pjongjangiin kuin Moskovaankin, Peter Frankopan sanoo Times Radiolle.
Asiantuntijoiden mukaan ohjusiskuja koskeva muutos voi vahvistaa Ukrainan asemaa mahdollisissa neuvotteluissa tulevan presidentti Donald Trumpin astuttua virkaansa.
Peter Frankopan kehottaa sivuuttamaan Kremlistä kuullun retoriikan konfliktin laajenemisesta.
– Voihan sitä puhua eskalaatiosta, mutta Venäjälle on tähän mennessä kertynyt luultavasti noin 150 000–200 000 kuollutta ja puoli miljoonaa haavoittunutta sotilasta. Tämä loppuu silloin, kun Venäjä siirtää joukkonsa pois Ukrainan suvereenilta alueelta, professori toteaa.
