Pohjois-Eurooppa on nyt Naton sotilaallisen pelotteen pääalue suhteessa mahdolliseen konfliktiin Venäjän kanssa, katsoo ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen tuoreessa kolumnissaan Pullopostissa.
Vanhanen toteaa, että ”näin ei ole aina ollut”. Niin Euroopan itäisille kuin läntisille suurvalloille Pohjola on perinteisesti näyttäytynyt syrjäisenä alueena, minkä päätyminen vihollisena pidetyn tahon haltuun on haluttu estää.
Jatkossa Pohjois-Eurooppa on kuitenkin Naton ja Venäjän mahdollisten konfliktien ”syvintä etulinjaa”.
– Ottaen huomioon laajan Naton kasvaneet vastuut alueella sekä siellä sijaitsevien jäsenmaiden sotilaalliset kyvyt, jatkossa liittokunnan kannalta olennaisinta on taata riittävä pelote varmistamaan transatlanttinen vakaus. Tämä puolestaan tarkoittaa Natolta uskottavaa puolustussuunnittelua, pelotetta ja taakanjakoa Pohjois-Euroopassa. Muutos on pitkäaikainen ja vie vuosia ennen kuin Nato saavuttaa riittävän pelotteen Pohjolassa.
Vanhanen korostaa kirjoituksessaan myös uusien jäsenmaiden Suomen ja Ruotsin ymmärrystä ja roolia:
Suomi tulee sijaitsemaan jatkossa ”eurooppalaisen turvallisuuden polttopisteessä”, mikä edellyttää ajattelutapojen muutosta.
– Nopean jäsenyysprosessin keskellä monilta jäi ehkä ymmärtämättä, ettei liittokunnassa voi toimia kuin liittoutumaton valtio – varsinkin jos sijaitsee etulinjassa. Jo nyt on nähtävissä, että suhde Venäjään säilyy vaikeana ja Moskovalla on valmiutta aiheuttaa Pohjois-Euroopassa varsin monenlaisia ongelmia. Vähimmäisenä toimena Suomen on pidettävä puolustusmenonsa pysyvästi riittävällä tasolla sekä suorituskykynsä ajankohtaisena, vaikka muut eivät näin tekisi tai taloustilanne sitä vaikeuttaisikin.
Vanhanen toteaa, että kun ennen jäsenyyttä Suomi jokseenkin vältteli Naton liiallista näkyvyyttä lähialueillaan provokaatioiden pelossa, nyt etuna on, ettei muun liittokunnan kiinnostus Pohjois-Eurooppaa kohtaan lopahda ja että sen toiminta täällä olisi näkyvää.
– Tämä ei tarkoita tarpeetonta sapelinkalistelua vaan suomalaisen turvallisuus- ja puolustusagendan ajamista Naton sisälle, jotta saisimme niitä hyötyjä liittoutumisesta, joita jäsenyydelle lähdimme hakemaan. Yhtä lailla Suomella ei tulisi olla minkäänlaisia rajoitteita Naton läsnäololle sen omalla maaperällä, mikä koskee niin harjoitustoimintaa, joukkoja ja tukikohtia kuin ydinasepelotetta.
