Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) ja jäsen Johanna Ojala-Niemelä (sd.), joka johti valiokuntaa vuosina 2019–2023, kirjoittavat Helsingin Sanomien Vieraskynässä, että perustuslakivaliokunnan lausunnosta käännytyslaista käydyssä keskustelussa on esiintynyt virheellisyyksiä.
Myös poikkeuslain säätäminen on mahdollista osana Suomen perustuslaillista järjestelmää.
– Valiokunnan mukaan kansalliseen turvallisuuteen liittyvät syyt muodostavat välttämättömän syyn rajatun poikkeuslain säätämiselle, mihin eduskunnalla on toimivalta perustuslain 73. pykälän mukaan. Lailla poiketaan rajatusti esimerkiksi palautuskiellosta ja siltä osin ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteesta, Vestman ja Ojala-Niemelä toteavat.
– Valiokunta ei katsonut, että eduskunta voi poiketa Suomen kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista kansainvälisoikeudellisesti eduskunnan määräenemmistöllä.
– Poikkeus koskee valtion sisäistä oikeutta. Valtionsisäisestikään kyse ei ole ihmisoikeuksista luopumisesta kokonaan. Lain ajallisesti, alueellisesti ja sisällöllisesti rajatun soveltamisalueen ulkopuolella ihmisoikeusvelvoitteet ovat täysimääräisesti voimassa.
Vestmanin ja Ojala-Niemelän mukaan valiokunta ei tehnyt aiemmista linjauksista poikkeavaa tulkintaa, vaan valiokunnan lausunnossa viitataan kuitenkin nimenomaisesti aiempaan käytäntöön.
– Vaikka aiempi poikkeuslaki nuorisorangaistuskokeilusta oli vastoin syrjintäkieltoa ja altis ihmisoikeussopimuksiin pohjautuville valvonta-arvioinneille, se voitiin säätää vuonna 2001 poikkeuslailla. Perustuslakia säädettäessä ei lähdetty siitä, että ihmisoikeusvelvoitteet ovat poikkeuslain soveltamisalan ulkopuolella. Poikkeus perus- ja ihmisoikeuksista on minimoitava rajaten se vain välttämättömään, he kirjoittavat.
Valiokunta ei myöskään toiminut vastoin yksimielistä asiantuntijakantaa, vaan otti saadut asiantuntijalausunnot huomioon ja teki tulkinnan niiden pohjalta.
Kritiikki koskee kirjoittajien mukaan virheellisesti myös sitä, että poikkeuslakia olisi vaikea soveltaa osana Suomen muuta oikeusjärjestystä ja olisi ongelmallinen rajavartijoiden virkavastuun osalta.
– Valiokunta toteaa ylimmän laillisuusvalvojan, eduskunnan oikeusasiamiehen, antamaan asiantuntijalausuntoon tukeutuen, että poikkeuslain noudattaminen ei sellaisenaan merkitse, että rajavartiomies syyllistyisi rikokseen, vaikka hän ei noudattaisi niitä poikkeuslain kanssa ristiriidassa olevia menettelytapoja, joiden katsotaan perustuvan esimerkiksi pakolaissopimuksen artikloihin.
Poikkeuksellisen lain taustalla on turvallisuusuhka.
– On perusteetonta väittää, että oikeusvaltion suojautuminen välttämättömien, perustuslain säätämisjärjestyksessä säädettyjen toimivaltuuksien avulla vihamielisen valtion aiheuttamalta vakavalta vaaralta olisi uhka oikeusvaltiolle. Kyse on suomalaisen oikeusvaltion oikeudesta suojautua, Vestman ja Ojala-Niemelä painottavat.
