Suomalainen datakeskushankekehitysyhtiö Polarnode Oy ja Lappeenrannan kaupunki solmivat maanantaina yhteistoimintasopimuksen, jonka aikana Polarnode tähtää kehittämään Pajarilan teollisuusalueella sijaitsevan miljardiluokan datakeskusprojektin rakennusvalmiiksi vuoden 2025 loppuun mennessä.
Datakeskusprojektin suunniteltu koko on yli 150 MW, ja se rakennetaan 33 hehtaarin teollisuustontille. Yhtiön mukaan vaiheittain rakentuva kokonaisuus edustaa miljardiluokan investointia.
Projektilla tulee olemaan merkittäviä työllistäviä vaikutuksia Lappeenrannan elinkeinoalueella rakentamisen ja operoinnin eri vaiheissa. 2–5 vuotta kestävä rakennusvaihe työllistää satoja paikallisia rakentamisalan osaajia.
Kun laitos otetaan käyttöön, se luo pysyviä työpaikkoja muun muassa kunnossapidon, valvonnan, turvallisuuden ja käytönhallinnan tehtävissä. Suorien työllistämisvaikutusten lisäksi projekti tuo verotuloja, paikallisten majoitus- ja ravintolapalveluiden kysyntää sekä koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksia Lappeenrannan talousalueelle.
Lappeenranta-projekti on yksi suomalaisen Polarnoden tällä hetkellä kehittämistä datakeskushankkeista Suomessa. Yhtiön tavoitteena on kasvattaa Suomesta menestyksekkään ja kestävän datakeskusliiketoiminnan solmupiste Euroopassa sekä juurruttaa toimialan luoma arvo ja hyödyt osaksi kotimaista liiketoimintatoimintaympäristöä.
– Tarjolla on selkeä verkkoyhteysratkaisu, pääsy kaukolämpöverkkoon ja rakentamisen mahdollistava valmis kaava. Yhteistyömme Lappeenrannan kaupungin kanssa on ollut erittäin sujuvaa ja uskon, että yhteistyö tulee jatkumaan ripeänä ja rakentavana. Kokonaisuudessaan kysyntä uusille datakeskuksille on Suomelle loistava mahdollisuus, Polarnoden hallituksen puheenjohtaja ja toinen perustaja Mikko Toivanen kertoo tiedotteessa.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen pitää hanketta kaupungin kannalta laaja-alaisesti vaikuttavana ja merkittävänä asiana.
– Hankkeella olisi vahvoja työllistäviä vaikutuksia niin rakentamisen kuin datakeskuksen toiminnankin aikana. Jo pelkkä rakennusvaihe työllistäisi alustavien arvioiden mukaan lukuisia ihmisiä Etelä-Karjalan alueella, ja käyttöönoton jälkeen laitos toisi myös pysyviä työpaikkoja Lappeenrantaan. Jos datakeskus olisi kooltaan Polarnoden suunnittelema yli 150 megawattia, se työllistäisi arviolta yli sata ammattilaista datakeskuksen alueelle, Sallinen sanoo.
Globaalin datakeskuskysynnän odotetaan jopa nelinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Kasvua ajavat erityisesti tekoäly ja digitalisaatio.
Polarnoden mukaan Suomen toimintaympäristö tarjoaa globaalisti ainutlaatuisen kilpailuedun datakeskusten rakentamiselle ja operoinnille. Suomessa on lähes hiilidioksidivapaa energiajärjestelmä, potentiaali rakentaa kustannustehokasta uutta uusiutuvan energian tuotantoa, maailman vahvimmat sähköverkkoyhteydet sekä kylmä ilmasto, joka mahdollistaa energiatehokkaan jäähdytyksen.
Elinkeinopolitiikan oltava ennustettavaa ja toimialaneutraalia
Datakeskusinvestoinneista ja niiden verokohtelusta on käyty aktiivista keskustelua alkuvuoden 2025 aikana. Datakeskusten sähköverokohtelua on muutettu useamman kerron viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja nyt käyty julkinen keskustelu antaa viittauksia jälleen uudesta mahdollisesta muutoksesta.
Mikko Toivasen mukaan toimialan kehittymisen näkökulmasta elinkeinopolitiikan pitäisi olla ennustettavaa ja toimialaneutraalia.
– Datakeskukset eivät ole olleet erityisasemassa muuhun teollisuuteen verrattaessa sähköveron suhteen, ja tämä toimialaneutraalius pitäisi säilyttää. Datakeskusten sähköveron nosto olisi vastakkainen suunta sille, mitä keskeisissä kilpailijamaissa on tehty viime vuosina, hän huomauttaa.
Mahdollisista lainsäädäntömuutoksista huolimatta Polarnode pyrkii tuomaan yli 500 MW:n portfoliostaan ensimmäiset hankkeet toteutukseen vielä vuoden 2025 aikana.
