Poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen pitää perusteltuna sitä, että opetusalan ammattilaiset ovat vaatineet muutoksia perusopetuslakiin. Hän toivoo muutoksia poliisin vaikeana pitämään niin sanottuun kaksoisrangaistavuuden kieltoon, joka liittyy kouluissa tehtäviin rikoksiin.
Perusopetuslain mukaan oppilaalle, jonka tuomioistuin on tuominnut rangaistukseen, ei saa koulussa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Oppilas saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se oppilaan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua.
− Säännöksen mukaan koululla on täten pääsääntöisesti kaksoisrangaistavuuden kielto. Onko tässä riski myös toiseen suuntaan eli tuomioistuimet eivät voi tuomita oppilasta vakavasta rikoksesta, jos koulu on jo antanut tälle kurinpitorangaistuksen? Poliisin tiedossa on tapauksia, joissa lievemmissä rikoksissa on tehty syyttämättäjättämispäätöksiä, koska samassa asiassa on jo annettu koulun kurinpitorangaistus, Timo Kilpeläinen kertoo blogissaan.
Kaksoisrangaistavuuden kiellolle on hänen mukaansa vahvat perusteet, ”mutta käytännön elämässä voidaan olla erikoisten tilanteiden edessä”.
− Kaksoisrangaistavuus koskee myös kirjallista varoitusta. On myös epäselvää, tuleeko koulun perua oppilaan määräaikainen erottaminen, jos asia etenee esitutkinnasta syyteharkintaan, mutta tuomioistuin ei ole vielä antanut ratkaisuaan. Näissä tilanteissa tämä tarkoittaa, että vakavankin teon jälkeen oppilas pitää ottaa takaisin kouluun.
Kilpeläinen antaa aiheesta käytännön esimerkin:
− Muutamia vuosia sitten eräässä kunnassa opiskelija uhkaili muita kirveellä. Oppilaitos ei tehnyt erottamispäätöstä, koska tiedettiin, että juttu menee varmuudella oikeuteen aikanaan. Oppilas palasi kolmen päivän opetuksen epäämisen jälkeen oppilaitokseen mittavien turvaamistoimien saattelemana. Miltä tämä on tuntunut muista opiskelijoista ja opettajista? Kilpeläinen kysyy.
Hän muistuttaa, että ongelma koskee niin perusopetusta, ammatillista opetusta, lukio-opetusta, ammattikorkeakoulujen opetusta ja yliopistojen opetusta vastaavien säädösten kautta.
− Jos säädöksessä ei ole korjattavaa, niin ainakin asiasta tulisi saada selkeä toimintamalli ja tulkintaohje niin kouluille, syyttäjille ja tuomioistuimille, Kilpeläinen vaatii.
− Ai niin. Tämä koskee siis muitakin rikoslakirikoksia kuin väkivaltajuttua aiheuttaen saman pohdinnan. Tällaisia ovat myös kouluissa – ei nykyisin enää niin harvinaiset – huumejutut, varkausrikokset ja vaarallisten esineiden hallussapidot, hän lisää.
Vantaan pahoinpitelijät alle 15-vuotiaita
Poliisi tiedotti torstaina, että Vantaan Kytöpuiston koululla 15.9. tehdyn pahoinpitelyn tekijät ovat alle 15-vuotiaita, eivätkä näin ollen ole rikollisoikeudellisessa vastuussa. Tapahtuma ei siten siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan.
Poliisin mukaan tapauksen käsittely jatkuu koululla moniviranomaisyhteistyönä, eikä poliisi tiedota tapauksesta enempää.
Avasin yhtä poliisin näkökulmaa ajankohtaiseen keskusteluun kiusaamisesta ja väkivallasta kouluissa.
Blogi: Koulussa rikoksen tekevä voi jäädä ilman rikosoikeudellisia seuraamuksiahttps://t.co/gkyz8VJVI9
— Rikosylitarkastaja Timo Kilpeläinen (@TimoKilpelainen) September 25, 2020
