Poliisi aikoo kouluttaa henkilöstöään ymmärtämään paremmin lähisuhdeväkivaltaa ilmiönä. Asiasta kerrotaan Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen tiedotteessa. Koulutus koskee poliisin mukaan erityisesti alkuvaiheen toimia, kuten asianosaisten kohtaamista ja puhuttelua.
Lähisuhdeväkivaltatapausten tutkimisen haasteena on piilorikollisuus, sillä väkivaltaa tapahtuu kodin seinien sisällä. Jotta tapahtumat saataisiin poliisin tietoon, pyrkii poliisi voittamaan uhrin luottamuksen.
− Yksi haaste tapausten selvittämisessä on asianomaisen luottamuksen saaminen. Lähisuhderikokset selviävät vain harvoin, elleivät uhrit kerro tapahtuneesta poliisille. Haluamme painottaa, että asianomaisilla on oikeus ja mahdollisuus saada suojaa. Kiinnitämme palveluihin ohjaamiseen paljon huomiota. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys on tässä tärkeässä roolissa, rikoskomisario Matti Högman sanoo tiedotteessa.
Joissakin tapauksissa lähisuhdeväkivallan uhri voi kokea, että hänen kertomustaan ei oteta tosissaan. Kokemus on yleinen etenkin silloin, jos väkivallan kohteena on mies ja tekijänä nainen. Monet lähisuhdeväkivaltaa kohdanneet miehet ovat kokeneet, että poliisit eivät ole ottaneet hänen kertomustaan todesta.
Suomessa lähisuhdeväkivalta on poliisin mukaan ilmiönä melko suuri. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella noin kolmannes vaativan rikostutkinnan jutuista liittyy lähisuhdeväkivaltaan. Lähisuhde kattaa kaikki läheiset sukulaissuhteet, avioliiton, avoliiton ja siihen rinnastettavan suhteen. Ilmiön esiintyminen ei poliisin mukaan katso perheen taustaa.
Vuonna 2023 Länsi-Uudenmaan alueella kirjattiin 488 lähisuhdeväkivallaksi luokiteltua rikosilmoitusta. Määrä vastaa aiempia vuosia, jos mukaan ei lasketa koronavuosia. Vuonna 2020 ilmoituksia kirjattiin nimittäin vain noin 310 kappaletta ja vuonna 2021 noin 340 kappaletta. Syytä laskulle koronavuosina ei poliisin mukaan varmasti tiedetä.
Poliisin mukaan lähisuhdeväkivallan kirjo on valtavan laaja.
− Se voi olla lyhyitä ja nopeita tekoja, kuten riidan aikana tapahtuva lyönti. Toisaalta se voi olla vuosien ajan kestänyt tilanne, jossa on vapauden riistoa ja seksuaalista väkivaltaa. Yleisin lähisuhdeväkivallan ilmenemismuoto on miesten tuottama fyysinen väkivalta parisuhteessa. Tapauksiin liittyy usein alkoholi, mutta ei suinkaan aina, Högman sanoo.
Ilmoituskynnykseen vaikuttaa maan yhteiskunnallinen ilmapiiri ja sen muutokset.
− Suhtautumisen muutos näkyy laissa. Esimerkiksi lievä pahoinpitely, joka tapahtuu lähisuhteessa, on aiemmin ollut asianomistajarikos. Tämä tarkoittaa, että asiaa ei tutkittu, jos uhri ei niin halua. Nykyään vastaava rikos on virallisen syytteen alainen rikos eli se tutkitaan aina, Högman kertoo.
Lähisuhdeväkivaltaepäilyyn kohdistuvalla hälytystehtävällä partio havainnoi vammoja, olosuhteita ja puhuttaa asianosaiset. Tapauksissa on harvoin ulkopuolisia todistajia. Esimerkiksi joskus naapuri on soittanut hätäkeskukseen ja silloin häntä kuullaan. Myös paikalla ollut partio voidaan kuulla todistajana.
− Lähes aina keskeisin näyttö on asianosaisten kertomukset. Esimerkiksi lääkärin lausunnot, turvakodin henkilöstön puhutukset sekä hätäpuhelun tallenne toimivat osaltaan näyttönä, Högman toteaa.
