Ruotsin jengit houkuttelevat riveihinsä yhä enemmän myös hyvätuloisten perheiden lapsia. Näin kertoo SVT:n haastattelussa Rissa Seidou, joka on työskennellyt pitkään aluepoliisina Järvan alueella Tukholmassa. Seidoun työ levottomana tunnettuna alueella on huomioitu laajasti mediassa, ja nyt hän kertoo kokemuksistaan Min sanning-haastatteluohjelmassa.
Jengiväkivalta on jo vuosien ajan ollut Ruotsin kiivaimpia keskustelunaiheita. Vuonna 2023 Ruotsissa vahvistettiin SVT:n tilaston mukaan 357 ammuskelua, joissa kuoli 54 henkilöä ja haavoittui 107. Vuoden 2024 aikana ammuskeluissa on maaliskuun alkuun mennessä vahvistettu 28, ja niissä on tilastojen mukaan kuollut 5 ihmistä. Huolta Ruotsissa on herättänyt etenkin tekijöiden yhä nuorempi ikä, ja viime vuonna kuutta alle 15-vuotiasta epäiltiin murhasta. Murhan yrityksestä epäiltyjä alle 15-vuotiaita maassa oli vuonna 2023 29.
Tilastollisesti jengit keräävät riveihinsä etenkin vaikeasta sosioekonomisesta taustasta tulevia tai heikosta koulumenestyksestä kärsiviä nuoria, mutta Seidoun mukaan tilanne ei todellisuudessa ole näin yksinkertainen. Jengien vaikutuspiiristä löytyy entistä enemmän hyvätuloisten perheiden lapsia.
– Tänään emme voi puhua vain tietyistä lapsista. Kaikki lapset voivat joutua rekrytoinnin uhreiksi.
Ruotsin jengien on uutisoitu rekrytoivan nuoria jopa koulujen pihoilta. Haastattelussa nuorten kanssa pitkään työskennellyt Seidou pohtii, mikä jengiympäristössä teinejä houkuttelee.
– Kyse on jännityksestä. Yhteiskunnassa on tältä osin tapahtunut jotain. Se on makeeta, nuoret haluavat näkyvyyttä, hän sanoo.
Vaikeammista olosuhteista tulevat nuoret hakevat jengeistä yhteenkuuluvuuden tunnetta, Seidou arvioi.
– Heillä ei ole tulevaisuudenuskoa. He kokevat olonsa toivottomaksi, he kokevat ettei heitä nähdä tai kuunnella. Jos joku aikuinen astuu elämääsi ja alkaa esittää jonkinlaista vanhemman tai isoveljen roolia, alat luotta siihen ihmiseen.
