Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan poliisin kohdevalvonta kärsii väärästä ajoituksesta. Valvontaa on eniten hiljaisina talviaamuina, ja vähiten sitä on vilkkaina kesäiltoina, jolloin tapahtuu eniten rikoksia.

– Poliisin valvonta kohdentuu Helsingissä oikeisiin paikkoihin, esimerkiksi asemille ja ostoskeskuksiin. Mutta tarkemmassa analyysissa selvisi, että poliisi on siellä väärään aikaan, kertoo poliisin työn vaikuttavuudesta väitellyt valtiotieteiden tohtori Jari Taponen, joka työskentelee ylikomisariona Helsingin poliisissa. 

Taposen mukaan tämä johtuu osittain siitä, että tapa mitata poliisin työn tuloksellisuutta ei kannusta olemaan paikalla oikeaan aikaan. Poliisipartio saavuttaa tulostavoitteet tietyllä määrällä tekemistä, työn tuloksista riippumatta.  

Tilanteeseen vaikuttaa myös resurssipula: aamulla resurssit vielä riittävät kohteessa partiointiin.  

– Kun tullaan iltapäivään, poliisin resurssit eivät enää riitä, kaikki partiot ovatkin kiinni hälytystehtävissä. Ennaltaehkäisevä valvonta muuttuu jälkikäteen reagoimiseksi, Taponen sanoo.  

Satunnainen partiointi ei kannata  

Jari Taposen väitöstutkimuksesta ilmenee, että vain kohdennetulla valvonnalla voidaan vähentää häiriökohteiden rikoksia ja lisätä turvallisuutta. Lähialueetkin hyötyvät rikosten vähenemisestä.  

Satunnaisella partioinnilla ei ole vastaavia vaikutuksia. Siihen kuitenkin ajaa tapa, jolla työn tuloksia mitataan. 

– Itselleni kirkastui väitöstyön aikana poliisin tulosohjaukseen liittyvä ristiriita: yhteyttä toimien ja tulosten välillä ei pystytä osoittamaan. Poliisi saavuttaa nykyiset toiminnalliset tavoitteensa lähes aina, Taponen sanoo.  

Hän arvioi, että työ tehostuisi, jos toimintaa johdettaisiin vaikuttavuuden arvioinnista käsin. Se ei ole yksinkertaista, mutta se on mahdollista. 

– Järjestelmät kyllä taipuvat siihen. Olemme vain tottuneet mittaamaan tekemistä, niin kuin moni muukin julkinen organisaatio, Taponen sanoo. 

Poliisin sisällä Taposen väitöstutkimus on herättänyt niin kritiikkiä kuin kiinnostustakin.  

Poliisin työn vaikutus on joskus tavoitteiden vastainen 

Väitöstyötä tehdessään Jari Taponen yllättyi siitä, että Suomessa on tehty vain muutama poliisin vaikuttavuutta selvittävä tutkimus, ja niidenkin näyttöarvo kärsii heikoista tutkimusasetelmista ja yksipuolisesta aineistosta. Pohjoismaiden osalta tilanne on samantyyppinen.  

Vahvaan näyttöön perustuvaa tutkimusta poliisin työn vaikuttavuudesta on lähinnä Yhdysvalloista. Siellä on havaittu, että joissakin tapauksissa poliisin toimenpiteet toimivat vastoin odotuksia. Näin saattoi tapahtua, jos poliisin toimenpiteet koettiin epäoikeudenmukaisiksi. 

– Rikokset ja turvattomuus jopa lisääntyivät tilanteissa, joissa intensiiviset toimet kohdistuivat esimerkiksi tiettyyn väestöryhmään. Jos vaikkapa nuoria kohdellaan rikollisina, se vahvistaa rikollista identiteettiä, Taponen kuvaa. 

Pelkkä poliisin läsnäolo ei riitä siihen, että toiminta olisi vaikuttavaa. 

– Ei riitä, että poliisi vain on vaikkapa asemalla. Ihmiset tottuvat siihen, että poliisi on näkyvillä eikä tee toimenpiteitä. Jos poliisi jalkautuu ihmisten keskuuteen, juttelee ja puuttuu, turvallisuuden tunne ja rikosten pelko vähenee, ja myös rikokset vähenevät. 

Sisäministeriön mielestä poliisi onnistuu  

Sisäministeriön tehtäviin kuuluu poliisin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioiminen. Taposen mukaan ministeriö arvioi poliisin toiminnan onnistuneeksi vuosittain. Arvio perustuu määrällisiin suoritteisiin.  

–Esimerkiksi vuonna 2021 ministeriö arvioi, että poliisin toiminta oli onnistunutta, vaikka nuorten väkivaltarikokset olivat jyrkässä nousussa. Jos arviointia haastettaisiin vähän, päästäisiin tehokkaampaan poliisitoimintaan, Taponen sanoo.  

Hän uskoo myös, että tarkempi toiminnan kohdentaminen voisi auttaa resurssipulasta kärsiviä poliisin yksiköitä.  

”Poliisi on tilivelvollinen suomalaisille” 

Jari Taponen johtaa Valvonnan ja ennalta estävän toiminnon yksikköä Helsingin poliisissa. Hän hyödyntää tutkimustuloksiaan työssään ja seuraa työn kohdentumista. 

Taposen mielestä poliisi on verovaroin toimivana organisaationa tilivelvollinen suomalaisille.  

– Jos vaikuttavuutta ei mitata, me myös altistamme itsemme kritiikille ja poliittiselle vaikuttamiselle, Taponen sanoo. 

Toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa: vastakkainasettelu ja vihapuhe ovat lisääntyneet yhteiskunnassa, ja rikolliset keksivät jatkuvasti uusia toimintatapoja. 

– Huumekauppa on lisääntynyt todella paljon ja alkoholin käyttö julkisilla paikoilla on vähentynyt. Omaisuusrikollisuus on puolestaan siirtynyt pitkälti verkkoon, Taponen summaa. 

Poliisi on saamassa lisää resursseja: hallitusohjelmassa poliisille on esitetty 17,5 miljoonan euron lisäystä poliisien määrän nostamiseksi 8 000:aan vaalikauden loppuun mennessä. 

Jari Taponen väitteli 25.8.2023 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Poliisin vaikuttavuus – Suoritteiden laskennasta vaikuttavuuden tutkimukseen”.