Verkkouutiset kertoi aiemmin tänään Ruotsin jengirikostilanteesta, ja siihen liittyvistä räjähdyksistä ja ratkaisemattomista murhista. Kriminologi Markus Kaakinen sekä Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne arvioivat jutussa, miten tilanne kehittyy Suomessa.
Ruotsissa jengirikollisilla on myös omat lääkärit, kiinteistönvälittäjät, lakimiehet… Osin ilmiö johtuu siitä, että rinnakkaisyhteiskunta päästettiin syntymään, kun Ruotsi vei palveluita pois haavoittuviksi alueiksi kutsumiltaan lähiöiltä. Yrityksiä käytetään myös verhoamaan talousrikollisuutta.
Poliisijärjestöjen liiton Jonne Rinteen mukaan on selvää, että myös Suomessa järjestäytynyt rikollisuus pyrkii soluttautumaan yhteiskunnan ja viranomaisten eri tasoille.
Hänen tiedossaan ei ole, että korruptio kuten lahjonta, olisi Ruotsin poliisin tasolla ongelma, mutta uhkailu tai vähintään epäasiallinen painostus on sen sijaan yleistä.
– Puutut asioihin ja ratsaat jengiläisiä, ja sitten talosi ympäri ajaa autoja letkassa. Mistä se sakko siinä kirjoitetaan, häiritsevästä ajosta vai. Tai joku laittaa viestin, että onpa sinulla kaunis tytär tuolla lastentarhassa, kuvailee Rinne.
Hän muistelee tapausta, jossa ruotsalaisen tutkinnanjohtajan talon läpi ammuttiin rynnäkkökiväärillä. Koko perhe jouduttiin evakuoimaan saman yön aikana.
Rinteen mukaan on vain inhimillistä, että poliisi alkaa miettiä onko työ sen arvoista, kun perhe vedetään mukaan ja uhan tuntu on jatkuvaa. Aiemmassa jutussa hän totesi, että yleinen levottomuus ja jengit vaikuttavat jo Ruotsissa siihen, millaisiin tehtäviin poliisissa hakeudutaan.
Yleensäkin hän haluaisi herätellä miettimään ”epidemiankaltaiseksi” yleistynyttä väkivaltaa poliisia kohtaan ja sitä, että turhaumat on ikään kuin sallittua purkaa viranomaiseen.
– Se on yhteiskunnassa vaarallinen tie.
Jengiytymisestä ei saa kertoa koululle
Rinne toivoo, että lakimuutokset, jotka edesauttavat jengirikollisuuteen puuttumista tehtäisiin mielellään etupainotteisesti. Poliisit ovat puhuneet laajasti myös esimerkiksi pakkokeinojen tehostamisen puolesta.
– Jotta on sitten välineitä, joilla pystytään selvittämään näitä rikoksia.
Suomessa ollaankin parantamassa muun muassa rikostiedustelun keinoja ja lisäämässä tiedonvaihtoa.
Sisäministeri lupasi elokuussa sekä kovia että pehmeitä keinoja jengiytymisen torjuntaan. Rinteen mielestä ei ole erikseen pehmeitä tai kovia keinoja, vaan vain keinoja, jotka toimivat tai sitten eivät.
Tällä hetkellä viranomainen ei voi kertoa nuoren jengiytymisestä esimerkiksi koululle. Ruotsin katujengien toimintatavassa nimenomaan värvätään nuoria jäseniä. Jonne Rinteen mukaan tätä tiedonvaihdon parantamista voisi miettiä, eikä se olisi katastrofi yksilönsuojalle.
– Kun se tärkein asia olisi, että miten nuori saadaan pois jengistä. Suunnan pitäisi olla se, etteivät lapset liittyisi jengiin alun perinkään. Kyllä näitä lapsia meidän pitäisi yhteiskunnassa pystyä suojaamaan, hän toteaa.
LUE MYÖS:
Tukholmassa on jo satoja murhia ratkaisematta – Miksi jengien rikokset eivät selviä?
