Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä pysyvästi. Tilanne heijastuu hänen mukaansa myös suomalaisten turvallisuuden tunteeseen, Suomen omiin turvallisuusratkaisuihin sekä poliisin toimintaan.
– Turvallisuutta ei voi enää jakaa kategorisesti ulkoiseen ja sisäiseen, hän sanoi puhuessaan poliisien valatilaisuudessa.
– Informaatiovaikuttaminen ja eriasteinen uhkailu, provosoidut mielenosoitukset, vahingonteot, haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksikäyttö, maahantulon välineellistäminen, pakotteiden kiertäminen, kyberiskut tai terroriteot voivat olla valtiollisen vaikuttamisen välineitä, siinä missä asevoimien käyttö.
Kolehmaisen mukaan hybridiuhille on leimallista epäsymmetriset ja tarkoitusperältään tietoisesti peitellyt toimet, jotka saatetaan kohdentaa alueille, joissa ei ole aivan selvää kenelle vastatoimet kuuluvat. Kyberissä puolestaan rikokset, rikolliset ja rikoshyöty liikkuvat valonnopeudella yli valtiorajojen.
– Kokonaisuuden näkeminen ja ymmärtäminen edellyttävät tehostettua seurantaa ja yhteistä tilannekuvaa. Hallinnolliset raja-aidat eivät saa olla sen esteenä, hän totesi.
Sama pätee Kolehmaisen mukaan yhteisten suorituskykyjen kehittämiseen. Puolustusvoimien kanssa poliisi on jo rakentanut yhdessä kenttäjohtamisjärjestelmää ja drone-lennokkien torjuntakykyä.
– Vaikka sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välisten uhkien raja-aidat ovatkin hämärtyneet, niin lainsäädäntö määrittää, miten niihin vastataan. Suomessa poliisi on sisämaassa, ennen varsinaisia tunnistettavia sotilaallisia toimia, lähes ainoa toimivaltainen viranominen edellä kuvattujen rikosilmiöiden kohtaamisessa, poliisiylijohtaja sanoi.
– Mitä myöhemmässä vaiheessa toimet tulkitaan sotilaallisiksi, sitä pidempään toimittaisiin sisäisen turvallisuuden alueella, ensisijaisesti poliisin toimivaltuuksin.
Virka-apusäännösten uudistuksen myötä poliisi voi pyytää käyttöönsä sotilaallista voimaa vakavissa yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa.
– Olemme lisäksi esittäneet sisäministeriölle, että sisäisen turvallisuuden uhkien tiedonhankintaa voitaisiin tehostaa ja poliisin reservin tarvetta edelleen selvittää. Näin lisäisimme yhteiskunnan resilienssiä erityisesti nk. harmaassa vaiheessa ennen valmiuslaissa määritettyjen toimivaltuuksien käyttöönottoa, Kolehmainen sanoi.
Toimintatavat ja varustukset muuttuneet
Poliisiylijohtaja Kolehmaisen mukaan vakavat väkivallanteot ovat pakottaneet muuttamaan toimintatapoja ja varustusta.
– Olemme panostaneet paljon siihen, että ensimmäisenä paikalle tulevalla poliisipartiolla on tieto, taito ja välineet kaikkiin tilanteisiin ja siten valmius pysäyttää välittömästi mikä tahansa ihmisiin kohdistuva vaarallinen toiminta tai rikos. Tämän takeena on kansainvälisestikin arvotettu koulutus, hän sanoi.
