Terveydenhuollon ammattilaiset uskovat, että digitalisaatio tulee parantamaan merkittävästi potilasturvaa ja hoitoa. Tuoreen tutkimuksen mukaan muutosta hidastavat kuitenkin poliittisten päättäjien tuen ja rahoituksen puute.
Tulokset käyvät ilmi riippumattoman HIMSS Europe -organisaation tutkimuksesta, joka kartoitti terveydenhuollon digitalisaation ja eHealth-osaamisen tilaa eri Euroopan maissa. Vastaavaa tutkimusta ei ole toteutettu aikaisemmin.
Kyselyyn osallistui noin 500 terveydenhuollon ammattilaista läpi Euroopan. Suurin osa eli 68 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, ettei heidän organisaatiolleen osoitettu IT-budjetti ole riittävä. Vastaava määrä (68 %) kuvailee maansa hallituksen digitalisaatioon liittyvää ohjausta ja tukea epäpäteväksi.
Suomalaisten digiusko muuta Eurooppaa vahvempi
Suomesta saadut tulokset noudattelevat Euroopan laajuisia lukuja. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista katsoo, ettei heidän organisaatiolleen myönnetty budjetti (56 %) tai nykyisen hallituksen antama tuki (60 %) riitä digitalisaation edistämiseen.
Suomalaisten usko digitalisaatioon on kuitenkin muihin tutkittuihin maihin verrattuna huippuluokkaa. Valtaosa vastaajista (83 %) on sitä mieltä, että eHealth-ratkaisut mahdollistavat paremman potilasturvan ja hoidon. Esimerkiksi Ruotsissa tähän uskoo vastaajista vain puolet (50 %).
– Suomessa digitalisaatio nähdään myönteisenä ja elämää helpottavana kehityksenä. Sähköisten palveluiden rooli on suuri jokaisen suomalaisen arkielämässä: olemme tottuneet hoitamaan mobiilisti pankkiasiat ja yhteydenpidon viranomaisiin. Myös terveydenhuollon sähköisiä järjestelmiä on kehitetty Suomessa jo pitkään, ja olemme tässä selvästi muuta Eurooppaa edellä, pohtii HIMSS-organisaation Suomen-koordinaattori Kalevi Virta.