Tasavallan presidentti vahvisti maanantaina lain fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta. Lailla pannaan täytäntöön EU:n muutettu päästökauppadirektiivi rakennusten erillislämmityksen, tieliikenteen ja eräiden muiden alojen päästökaupan osalta. Laki tulee voimaan ensi vuoden alusta lukien.
Direktiivimuutoksen myötä EU:ssa perustetaan uusi polttoaineen jakelua koskeva päästökauppa. Se kattaa taakanjakosektorin päästöjä ja pyrkii auttamaan jäsenvaltioita taakanjakovelvoitteiden saavuttamisessa.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan uusi järjestelmä on pitkälti yhdenmukainen voimassa olevan yleisen päästökaupan kanssa. Sekin on EU:n laajuinen järjestelmä, jossa sääntelyn kohteena oleva taho on velvollinen hankkimaan päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia.
Direktiivi jättää kuitenkin huomattavaa kansallista liikkumavaraa uuden päästökaupan täytäntöönpanossa.
Vaikutuksia fossiilisten polttoaineiden hintoihin
Osana kevään 2024 kehysriihessä päätettyä kasvupakettia hallitus päätti liittymisestä uuteen päästökauppaan sen käynnistyessä vuonna 2027. Hallituksen päätös tarkoittaa, ettei Suomi käytä hiilidioksidiveron mahdollistamaa hinnoittelun lykkäystä.
Hallitus sopi kehysriihessä myös ns. ammattidieselinä tunnetun palautusjärjestelmän valmistelusta raskaalle ammattiliikenteelle hyvityksenä päästökaupan myötä nousevista kustannuksista.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan polttoaineen jakelun päästökauppa nostaa fossiilisten polttoaineiden kuluttajahintoja vuodesta 2027 alkaen.
– Hintavaikutuksen suuruuteen liittyy epävarmuutta, mutta komission arvioissaan käyttämällä 50 euron päästöoikeuden hinnalla hintavaikutus olisi 11–16 senttiä litralta polttoaineesta riippuen, ministeriö sanoo.
Jakelijoiden päästökaupan hintaohjaus kohdistuu polttoaineiden poltossa vapautuvaan hiilidioksidiin. Ministeriön arvion mukaan hiilidioksidipäästöt järjestelmän piiriin kuuluvista polttoaineista ovat olleet vuonna 2021 noin 15 megatonnia.
Uuden päästökaupan arvioidaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä 0,33 Mt vuonna 2030. Arvio perustuu kesäkuussa valmistuneen PEIKKO-hankkeen tuloksiin.
Suomen arvioidaan saavan tässä järjestelmässä huutokauppatuloja päästöoikeuksien kaupasta noin 500 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2027–2030. Arvio on suuntaa antava, sillä tulot riippuvat päästöoikeuden hinnan kehityksestä sekä kulloisenkin vuoden huutokauppakiintiön koosta.
Päästökauppadirektiivin uudistamisen yhteydessä perustettiin myös EU:n laajuinen Sosiaalinen ilmastorahasto, jonka tavoitteena on vähentää uuden päästökauppajärjestelmän aiheuttaman hinnannousun vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille.
Ympäristöministeriö vastaa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman valmistelusta.
Budjettiriihessä 3.9.2024 linjattiin, että hallitus suuntaa Euroopan sosiaalisen ilmastorahaston Suomen saantoa rakennusalan puhtaiden ratkaisujen kasvua ja liikenteen puhtaiden käyttövoimien infrastruktuuria vauhdittavasti, sekä tukee näillä ja muilla toimilla sosiaalista oikeudenmukaisuutta ilmastotyön kustannusten jakautumisessa.
Eduskunta sisällytti lakiesityksestä antamaansa vastaukseen lausuman, jonka mukaan se edellyttää, että hallitus seuraa päästöoikeuden hintatason kehittymistä sekä valmistelee erilaisia kompensointiratkaisuja vastaamaan tilanteeseen, jossa päästöoikeuden hinta nostaa polttoaineiden hintaa kohtuuttomasti.
Päästökauppajärjestelmän toteuttaminen käynnistyy vaiheittain
Lain mukaan polttoainetta kulutukseen luovuttavalla säännellyllä yhteisöllä tulee olla päästölupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelma. Sen tulee tarkkailla ja todennuttaa päästönsä ensi vuodesta alkaen.
Lähtökohtaisesti säännelty yhteisö olisi kulutukseen luovutetusta polttoaineesta valmisteverovelvollinen taho. Velvoitteiden siirto toiselle säännellylle yhteisölle on mahdollista, jos näin erikseen sovitaan.
Lakia ei sovelleta päästökauppalain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa varten tarkoitettuun polttoaineeseen, nollapäästöisiin polttoaineisiin tai maanpuolustukseen, raideliikenteeseen tai kaupallisen vesiliikenteen käyttöön erillisjakeluna toimitettuun polttoaineeseen, eikä lentoliikenteen käyttöön tarkoitettuun lentobensiiniin ja -petroliin.
Energiavirasto vastaa polttoaineen jakelun päästökaupan valvonnasta sekä toimii rekisteriviranomaisena ja huutokaupanpitäjänä.
