Polttoaineiden kohdalla hintojen lasku on jatkunut myös tämän vuoden puolella. Helmikuussa 95-oktaanisen bensiinin hinta oli 8,5 prosenttia ja dieselin 7,7 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
Bensiinin keskihinta oli helmikuussa 1,82 euroa litralta ja dieselin keskihinta 1,91 euroa litraa kohden. Hinnat ovat lähteneet palautumaan takaisin energiakriisiä edeltäneelle tasolleen.
– Vaikka yli puolet bensiinin hinnasta koostuu veroista, polttonesteiden hintojen muutokset johtuvat ennen kaikkea raakaöljyn maailmanmarkkinahinnoista. Saudi-Arabian ja Venäjän johtamat Opec+ -öljykartellin jäsenmaat pyrkivät nostamaan raakaöljyn hintaa leikkaamalla öljyntuotantoa vielä ainakin kolmen kuukauden ajan, Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom toteaa.
– Markkinahinnat eivät kuitenkaan välttämättä nouse Opec+ -valtioiden toivomalla tavalla, sillä öljyn kysynnän kasvu voi jäädä odotettua pienemmäksi, hän ennakoi.
Kotitalousasiakkailla sähkön kokonaishinta laski vuoden 2023 joulukuussa keskimäärin 18–25 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Laskun suuruus riippuu kotitalouden vuosikulutuksesta.
Omakotitalossa asuvien sähkölämmittäjien maksama hinta laski vuoden 2023 aikana lähes 40 prosenttia. Yritysasiakkailla sähkön kokonaishinta laski 27–56 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Lasku johtuu hintojen palautumisesta joulukuussa 2022 meneillään olleesta energiakriisistä.
Ohlsbom toteaa, että keskihinnaltaan edullisesta sähköstä Suomessa saadaan kiittää ydinvoimaa, viime vuosien merkittäviä tuulivoimainvestointeja, kaukolämpöä, säädettävää vesivoimaa sekä poikkeuksellisen hyviä maan sisäisiä siirtoyhteyksiä.
– Lisäksi pörssisähkön suosio kasvoi merkittävästi energiakriisin jälkeen, mikä lisää kulutusjoustoa ja laskee siten keskihintoja entisestään. Venäjän tuonnin loppumisen ja uusiutuvan energian kasvavan osuuden seurauksena hinnan mukana joustavaa kulutusta tarvitaan jatkossa entistä enemmän, hän huomauttaa.
