Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) johtama varautumisen ministerityöryhmä linjasi akuuttien toimien kokonaisuudesta, jolla ryhmän mukaan varmistetaan nopeasti muuttuneessa turvallisuusympäristössä kansallinen huoltovarmuus ja turvataan kohtuuhintaisen energian tuotanto ja saatavuus nykytilanteessa ja lähitulevaisuudessa.
Toimiin kuuluvat metsähakkeen saatavuuden lisääminen, turvetuotannon varmistaminen huoltovarmuuden takaamiseksi sekä kaasun huolto- ja toimitusvarmuus.
Työryhmä päätti myös energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi toimenpidekokonaisuudesta, jonka tavoitteena on nopeuttaa irtautumista fossiilisesta energiasta sekä tukea uuden teknologian käyttöönottoa.
Näihin toimiin kuuluvat energiainvestointien vauhdittaminen, fossiilisista polttoaineista irtautuminen liikenteessä sekä pientalojen ja julkisten kiinteistöjen lämmitysratkaisut.
Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on osoitettu noin miljardi euroa EU-rahoitusta vuosina 2022–2026 vihreän siirtymän toteuttamiseksi. Nyt tehtävillä päätöksillä osoitetaan vuosille 2022–2023 kansallista lisärahoitusta yhteensä noin 700 miljoonaa euroa siirtymän vauhdittamiseksi.
Tämän lisäksi on aiemmin päätetty myös maatalouden 126,5 miljoonan vihreän siirtymän paketista sekä 20 miljoonan logistiikkayritysten vihreän siirtymän paketista.
Kehysriihessä hallitus päätti myös, että vihreän siirtymän investointeja vauhditetaan valmistelemalla niitä koskevien investointien määräaikainen etusija lupakäsittelyssä.
Polttoaineiden jakeluvelvoite alenee
Jakeluvelvoite tarkoittaa osuutta, joka bensan ja polttoaineen jakelijoiden myymästä polttoaineesta täytyy olla uusiutuvia. Velvoitteen alentaminen alentaa siis myös polttoaineen hintaa.
Varautumisen ministerityöryhmä päätti, että polttoaineen jakeluvelvoitetta alennetaan väliaikaisesti 7,5 prosenttiyksiköllä vuonna ja samoin 7,5 prosenttiyksiköllä ensi vuonna. Kehittyneiden biopolttoaineiden ja biokaasun lisävelvoitetta ei muuteta.
Nykyisiin, hyvin korkealle kohonneisiin polttoaineiden ja uusiutuvien polttoaineiden hintoihin perustuen 7,5 prosenttiyksikön alentamisen arvioidaan vaikuttavan dieselin pumppuhintaan noin 12 senttiä litralta.
Tänä vuonna vaikutus voi olla suurempikin, sillä alku vuonna jakelijat ovat jaelleet uusiutuvia polttoaineita 19,5 prosentin jakeluvelvoitteen mukaisesti. Bensiinin pumppuhintaan vaikutus on selvästi vähäisempi, sillä jakeluvelvoitetta täytetään enemmän uusiutuvalla dieselillä, valtioneuvoston tiedotteessa todetaan.
Vuosilta 2022 ja 2023 toteutumatta jäävät päästövähennykset katetaan nopeuttamalla jakeluvelvoitteen korotuksia lainsäädännössä. Jakeluvelvoite vuonna 2030 on keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman mukainen 34 prosenttia.
Suunnitelmassa jakeluvelvoitetta korotettiin 30:stä 34:ään, koska jakeluvelvoitteeseen sisällytettiin myös biokaasu ja sähköpolttoaineet.
Jakeluvelvoitteen muutokset pyritään tekemään mahdollisimman pian yhdessä hallituksen esityksessä kevätistuntokauden aikana.
Jos toteutumatta jäävien päästövähennysten kattamiseksi tehtävät nopeutetut korotukset eivät ole säädettävissä tässä yhteydessä, säädetään vuoden 2023 velvoitteen alentamisesta myös myöhemmin tänä vuonna annettavan hallituksen esityksen yhteydessä.
