Viime viikkoina pörssisähkön hinnassa on nähty suuria hinnanvaihteluita. Parhaimmillaan sähkön pörssihinnoissa on ollut suurta vaihtelua jopa yksittäisten tuntien välillä. Yhtenä tuntina sähkön hinta on voinut olla todella edullista, mutta jo seuraavana tuntina hinta nousee moninkertaiseksi. Välillä hintapiikit voivat jäädä yksittäisten tuntien mittaisiksi.
Moni pörssisähköä käyttävä kotitalous on voinut pohtia, mistä suuret ja äkilliset hinnanmuutokset johtuvat?
Kantaverkkoyhtiö Fingridin markkinaratkaisujen yksikön päällikön Maarit Uusitalon mukaan sähkön hinta määräytyy yhteisillä eurooppalaisilla markkinoilla sähköpörssissä kulutuksen ja tuotannon tarjouskäyrien perusteella.
– Maiden väliset siirtoyhteydet tasoittavat alueiden välistä hintaeroa mahdollistamalla sähkön siirron lähtökohtaisesti edullisemmalta alueelta kalliimmalle alueelle. Toisinaan alueelta toiselle olisi halua siirtää enemmän sähköä kuin maiden väliset siirtoyhteydet pystyvät siirtämään, ja silloin alueiden hinnat eroavat, Uusitalo selventää Verkkouutisille.
Äkilliset muutokset saattavat hänen mukaansa johtua joko verkon rajoituksista tai tuotannon ja kulutuksen tasapainosta tai molemmista.
Pörssisähkön hinta voi vaihdella suuresti jopa saman vuorokauden tai jopa vuorokaudenajan aikana. Mitkä tekijät selittävät hinnanvaihtelua lyhyellä aikavälillä?
– Varmaankin suurin selittävä tekijä nykyjärjestelmässä on suuri tuulivoiman määrä. Tuulivoiman tuotanto voi vaihdella huomattavasti myös päivän sisällä. Huomattavaa on, että myös naapurimaissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat sähkön hintaan.
Uusitalon mukaan esimerkiksi aurinko paistaa joka paikassa samaan aikaan, joka näkyy kesäisin monesti keskipäivän aikaan matalana sähkönhintana lähes koko alueella silloin kun aurinkotuotantoa on hyvin saatavilla.
– Tuulivoiman voimakkaat vaihtelut selittävät monesti saman vuorokaudenkin sisällä tapahtuvia muutoksia.
Miksi sähkön hinta nousee vaikka sähköntuotantomme lisääntyy?
Monesti sähkön on perusteltu olevan kalleinta silloin, kun sillä on eniten käyttäjiä samaan aikaan. Kuitenkin esimerkiksi keskiviikkona 3. syyskuuta pörssisähkö oli kalleimmillaan kello 19-21 välisenä aikana. Mistä voi johtua, että sähkö on kalleimmillaan juuri illalla, vaikka tuohon aikaan suuri määrä ihmisiä ei esimerkiksi saavu töistä kotiin samaan aikaan? Oletettavasti tuohon kellonaikaan harvassa kotitaloudessa enää valmistetaan myöskään lämmintä ruokaa esimerkiksi uunissa.
Uusitalo huomauttaa, että sähkön kulutuksen huiput ajoittuvat viikonpäivästä ja vuodenajasta riippuen hieman eri hetkiin.
– Tyypillisesti kuitenkin sähkön kulutuksella on huippukohtia arkisin aamulla sekä varhaisiltapäivästä. Syksyisin ja talvella tuo illan kulutukseen vaikuttaa myös pimeys sekä luonnollisesti lämpötila ja lämmityksen tarve.
Uusitalolla on myös selitys kyseisen illan sähkön hintavaihtelulle.
– Keskiviikkona 3. syyskuuta tuulivoima laski päivän aikana paljon, ja Suomen pörssihinta päätyi lähemmäs Keski-Euroopan, Baltian ja Etelä-Ruotsin hintaa, kun se oli seurannut alkuvuorokauden ajan Pohjois-Ruotsin hintaa. Tuolloin Pohjois-Ruotsista ja Keski-Ruotsista tuotiin sähköä Suomeen ja vietiin Viroon.
Osa pörssisähköä käyttävistä kotitalouksista on ihmetellyt, miten pörssisähkön hinta voi Suomessa nousta ajoittain korkealle, vaikka meillä on runsaasti omaa sähköntuotantoa. Näkyvimpinä esimerkkinä tästä on Olkiluodon kolmosreaktori, joka on viimein saatu mukaan sähköntuotantoon.
Uusitalo myöntää, että Suomessa on sähkön tuotantokyky kasvanut voimakkaan tuulivoimakehityksen sekä Olkiluoto 3:n käyttöönoton myötä.
– Kuitenkin tuulivoiman tuotanto vaihtelee, ja vaikka Suomi onkin jo omavarainen vuositasolla sähkön tuotannon suhteen, ei se tarkoita sitä etteikö sähköä tuotaisi ja vietäisi rajojen yli naapurialueille tai alueilta Suomeen.
Sähkön hinnan määräytyessä pörssissä seuraavaksi vuorokaudeksi, voi siihen Uusitalon mukaan vaikuttaa myös naapurialueilla oleva tuotannon ja kulutuksen tasapaino.
– Aina ei tuule, ja sähköpörssin myötä sähköä saadaan niihin hetkiin naapurimaista siirtoyhteyksiä pitkin, tuolloin sähkön pörssihintaan vaikuttaa myös naapurimaiden sähkön tuotantotilanne.
Pörssisähköä käyttävän on varauduttava hinnanvaihteluun
On olemassa myös tiettyjä tekijöitä, jotka laskevat sähkön pörssihintoja. Jos esimerkiksi koko alueella tuulee samanaikaisesti, tuotantoa on tarjolla hyvin.
– Toisaalta taas kulutuksen mataluus esimerkiksi viikonloppuisin tai kesäisin verrattuna talveen, vaikuttaa tyypillisesti laskevasti hintaan.
Sama tilanne toimii myös käänteisesti. Jos on tyyni keli, tuulivoiman saatavuus on heikkoa mikä näkyy puolestaan sähkön pörssihintojen nousuna. Talvella lämpötilojen lasku näkyy myös kulutuksen nousuna, mikä osaltaan selittää sähkön pörssihinnan nousua.
– Toki siirtoyhteyksien huollot, tuotantolaitosten huollot ja viat vaikuttavat myös sähkön hintaan, Uusitalo muistuttaa.
Viimeisin esimerkki tuotantolaitosten huolto- ja vikatilanteista on Olkiluodon kakkosvoimalan tuotannon keskeyttäminen syyskuussa.
Kantaverkkoyhtiönä Fingrid ei ennusta sähkön hintaa. Uusitalo kuitenkin toteaa, että tyypillisesti sähkönkulutus on korkeimmillaan aamulla kello 6-9 välillä ja iltapäivällä 17-20 välillä. Aamuöisin sähkön kulutus on tyypillisesti pienimmillään.
– Nykyjärjestelmässä hyvin suuren osan tuotannosta ollessa sääriippuvaa, tulee meidän myös varautua sähkön hinnan vaihteluihin. Sähkön hinta tulee vaihtelemaan tuotannon ja kulutuksen tasapainon mukaisesti, kun sähkön varastointi suuressa mittakaavassa ei ole mahdollista, vaan sähköä pitää tuottaa hetkellisesti saman verran kuin sitä kulutetaan, Uusitalo huomauttaa.
LUE MYÖS:
Sähkön hinnanvaihtelu voi olla tavallista suurempaa, varoittaa Fingrid
KL: Pörssisähkön hinta vajosi ennätyksellisen alas
Näin sähkön hinnan ennustetaan kehittyvän