Duunitorin Työnhaku Suomessa 2024 -tutkimus selvitti suomalaisten kokemuksia työnhausta. Lähes joka neljäs (23 %) on katunut työpaikan vaihtamista.
– Tulos on mykistävä. Se, että lähes joka neljäs työpaikkaa vaihtanut katuu valintaansa, tarkoittaa vuositasolla kymmeniätuhansia katuvia suomalaisia, sanoo Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto.
Vaiston mukaan vaihtamismorkkis on todellinen ongelma, johon työnantajien kannattaa suhtautua riittävän vakavasti.
– Työnantajana miettisin ensimmäisenä, ovatko työpaikan johtamis- ja kulttuuriasiat kunnossa. Omasta kulttuurista kannattaa viestiä rohkeasti mutta rehellisesti. Valheellisten viestien toistelu ei ole kestävää liiketoimintaa sen enempää asiakkaiden kuin osaajienkaan suuntaan. Rekrytoinnista tulee nopeasti kallista puuhaa, jos joka neljäs uusi työkaveri joutuu huomaamaan, että ruoho aidan toisella puolella olikin ruskeaa.
Nämä ovat tyypilliset syyt katua työpaikan vaihtamista
Työnhaku Suomessa 2024 -tutkimukseen vastanneet kertoivat, miksi he ovat katuneet työpaikan vaihtamista.
Tyypilliset syyt katumukselle ovat työyhteisöön liittyvät syyt, kuten huono työilmapiiri tai etäiseksi jäävä työyhteisö, esihenkilöön liittyvät syyt, kuten tuen puute tai lupausten rikkominen ja kolmantena työtehtäviin liittyvät syyt, kuten liiallinen työkuorma tai haasteiden ja mahdollisuuksien puuttuminen.
– Valtaosa katumusta aiheuttavista syistä liittyy huonoon johtamiseen ja esihenkilötyöhön. Herää kysymys, voidaanko Suomessa puhua johtamisen ja johtajuuden kriisistä, Vaisto aprikoi.
Hän muistuttaa kuitenkin, että pettymys esihenkilötyöhön ei ole yksinomaan esihenkilöiden vika.
– Monet esihenkilöt toimivat tehtävässään jonkin muun työroolin ohella, eikä kaikilla ole riittävästi aikaa tai koulutusta hyvään esihenkilötyöhön. Kyse on myös siitä, miten vakavasti johtaminen ylipäätään otetaan työpaikoilla. Pelkät kaunopuheet johtajuudesta aiheuttavat pahimmillaan luottamuksen rapautumista organisaatiossa, kun korulauseet eivät näykään arjen työssä.
Vastaajien pettymys uuden työpaikan kulttuuriin ja työilmapiiriin on Vaiston mielestä helppo ymmärtää, sillä niistä voi olla vaikea saada tietoa etukäteen.
– Työnantajien on helppo puhua konkreettisista asioista, kuten liikuntaseteleistä tai työterveyshuollosta. Työpaikan kulttuurista viestiminen on haastavampaa ja vaatii vaivannäköä, mutta juuri se erottelee kestävät työnantajabrändit akanoista.
Avoimet vastaukset paljastavat useita epäkohtia
Duunitorin tutkimuksen avoimista vastauksista käy ilmi, miksi työpaikan vaihtaminen on osoittautunut virheeksi.
Moni vastaaja nostaa esille huonon esihenkilötyön.
”Aiempi työpaikka oli huomattavasti parempi, esihenkilö reilumpi, työtehtävät vastasivat koulutustani ja pääsin oppimaan lisää uusia asioita. Vaihdon jälkeen kaikki meni pilalle. Esihenkilö kiusasi niin, että kärsin vakavista mielenterveysongelmista ja paniikkikohtauksista vieläkin, ja minun on vaikea luottaa uusiin ihmisiin töitä hakiessa sekä työskennellessä.”
”En luottanut ihmistuntemukseeni ja saamaani ensivaikutelmaan liittyen siihen, että rekrytoiva esihenkilö on huono johtaja ja tuottaa ihmisille todella pahaa mieltä. Tulin pettymään ankarasti, kun tajusin tämän myöhemmin.”
Useat avautuvat siitä, miten todellisuus ei vastannutkaan odotuksia.
”Julkinen kuva yrityksestä poikkesi suuresti siitä, mitä arki piti sisällään. Vastuulliset työntekijät olivat ammattitaidottomia, eikä työtä osattu johtaa oikein. Tehdyn työn taso oli niin surkeaa, että itseäni hävetti olla osallisena sen tekemisessä.”
”Uusi työpaikka oli ihan jotain muuta, mitä oli sovittu ja kerrottu. Johtaminen surkeaa, perehdytys surkeaa, työmäärä aivan suhteettoman suuri, organisaatio jotenkin levällään.”
Myös huono työilmapiiri korostuu avoimissa kommenteissa.
”Nykyiseen työhöni siirtyessä minulla oli toinenkin tarjous. Valitsin ehdottomasti väärin. Tehtävän laajuus on valitettavasti täysin väärin mitoitettu, ja työilmapiiri on suorastaan myrkyllinen. Toimiston käytävillä esiintyy työntekijöiden välistä riitelyä asiakkaiden kuullen, porukka saikuttaa urakalla ja oikeastaan kukaan ei ole tyytyväinen. En minäkään.”
Eräälle vastaajalle vanha ja uusi työpaikka ovat olleet pettymyksiä.
”Sitä tuntee työntäneensä käden yhdestä paskakasasta toisenlaiseen paskakasaan.”
Työnhaku Suomessa 2024 -tutkimus selvitti 18–64-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia työnhausta. Tutkimuksen tiedonkeruu tapahtui 7.6.–1.8.2024 Duunitori.fi-sivuston sekä Taloustutkimuksen internetpaneelin kautta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2 419 suomalaista.
