Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että mieliala ja elämäntyytyväisyys ovat kytköksissä ihmisen kokemuksiin omasta terveydestään.
Emotionaalisen hyvinvoinnin havaittiin ennustavan terveyttä jopa 11 vuotta myöhemmin. Ja päinvastoin, parempi terveys ennakoi elämäntyytyväisyyttä myöhemmin elämässä.
Tutkijat tekevät usein oletuksia hyvinvoinnin ja terveyden välisistä yhteyksistä. Usein ajatellaan, että terveyden heikkeneminen voi johtaa hyvinvoinnin vähenemiseen. On kuitenkin mahdollista, että yhteys on myös toisin päin, eli emotionaalisesti hyvinvoivat ihmiset kokevat itsensä terveemmiksi, toteaa väitöskirjatutkija Emmi Reinilä.
Hänen mukaansa tällaisten syy-yhteyksien tutkiminen edellyttää pitkittäistutkimusasetelmaa, jollaiseen tämän tutkimuksen analyysit perustuvat.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri aikuisuuden ikävaiheissa (36-, 42-, 50- ja 61-vuotiaana) arvioidun emotionaalisen hyvinvoinnin ja terveyden välisiä kytköksiä.
Emotionaalista hyvinvointia mitattiin tutkimuksessa elämäntyytyväisyyden sekä positiivisen ja negatiivisen mielialan avulla. Terveyttä tarkasteltiin yleisen itsearvioidun terveyden sekä erilaisten oireiden, kuten päänsäryn, lihassäryn sekä heikotuksen ja väsymyksen, kokemisen näkökulmasta.
– Tulosten mukaan vähäisempi oireiden kokeminen 36- tai 50-vuotiaana oli yhteydessä korkeampaan elämäntyytyväisyyteen 6–11 vuotta myöhemmin. Lisäksi matalampi negatiivinen ja runsaampi positiivinen mieliala 42 tai 50 vuoden iässä ennustivat vähäisempää oireiden kokemista 8–11 vuotta myöhemmin, kertoo Reinilä tiedotteessa.
Hänen mukaansa yhteys emotionaalisen hyvinvoinnin ja terveyden välillä näyttäisikin olevan tutkimuksen perusteella kaksisuuntainen. Kun ihminen kokee vähemmän ikäviä terveysoireita, niin hänen tyytyväisyytensä elämään voi lisääntyä. Toisaalta positiivisempi mieliala voi myötävaikuttaa siihen, että ikävien oireiden kokeminen vähenee.
– Lisäksi havaitsimme runsaamman negatiivisen mielialan ennakoivan parempaa itsearvioitua terveyttä, mikä oli odotusten vastainen havainto. Tätä voi selittää se, että esimerkiksi murehtiminen saattaa joissain tilanteissa johtaa terveydelle edullisiin toimintoihin, kuten hakeutumiseen terveydenhuollon palveluihin, Reinilä toteaa.
Tutkimuksen aineistona hyödynnettiin Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimusta, jossa samojen ihmisten kehitystä on seurattu yli 50 vuoden ajan. Tutkimuksen viimeisin aineistonkeruu (TRAILS) toteutettiin vuosina 2020–2021, ja sitä rahoitti Suomen Akatemia.
