Georgian parlamentti on jyrännyt sen presidentin käyttämän veto-oikeuden pitkään kuohuttaneessa ns. agenttilain tapauksessa. Parlamentti äänesti äänin 84-4 presidentti Salome Zurabišvilin käyttämän veto-oikeuden hyväksymistä vastaan, mikä tarkoittaa että kiistelty laki astuu voimaan. Parlamentti hyväksyi saman lain jo kertaalleen toukokuun puolivälissä, mutta presidentti olisi estänyt sen voimaantulon.
Parlamentin enemmistönä olevan Georgialainen unelma -koalitiopuolueen ajaman lain mukaan yli viidenneksen rahoituksestaan Georgian ulkopuolelta saavien medioiden ja kansalaisjärjestöjen on rekisteröidyttävä ulkomaisten etujen ajajiksi.
Euroopan unioni on kritisoinut agenttilakia ankarasti useita kertoja. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi keskiviikkona, että uusi käänne agenttilain suhteen tulee vaikuttamaan kielteisesti Georgian tavoitteisiin sen pyrkiessään EU:n jäseneksi. Asiasta kertoo georgialainen Formula.
Myös Yhdysvaltojen Valkoinen talo kommentoi tilannetta.
– Autoritaariset hallinnot toimivat niin että ne rajoittavat kansalaisyhteiskuntaa. Ja tämä laki on työkalu toisinajattelijoiden rajoittamiseksi, ja se ei ole sitä, mitä demokratiat tekevät. Olemme pettyneitä nähdessämme, että näin tapahtui, Valkoisen talon viestintä kommentoi.
Agenttilain käsittely laukaisi Georgiassa aiemmin keväällä laajoja ja pitkäkestoisia protesteja. Mielenosoituksiin osallistui kymmeniä tuhansia ihmisiä kerrallaan ja yliopistojen opiskelijat lakkoilivat. Myös EU lähetti EU-maiden ulkoasianvaliokuntien puheenjohtajista ja jäsenistä kootun valtuuskunnan tarkkailemaan parlamentin äänestystä.
Kun Georgian parlamentti jyräsi presidentin veto-oikeuden tiistaina illalla, käynnistyivät mielenosoitukset uudelleen Georgian pääkaupungissa Tbilisissä. Asiasta kertoneen Radio Free Europen mukaan presidentti Zurabišvili ehdotti mielenosoittajille pitämässään puheessa, että agenttilaista järjestettäisiin kansanäänestys.
