– Vaikka pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on reilu yhteiskuntamalli, minä en erityisesti tykkää tästä hyvinvointiyhteiskuntamallista, koska ihmiset saavat siitä käsityksen, että kaikki tulee valtiolta, sanoi presidentti Martti Ahtisaari.
Presidentti Ahtisaari puhui keskiviikkona Suomen uusi talous -seminaarissa, joka järjestettiin osana kokoomuksen eurovaaliehdokas Lisa Sounion kampanjaa. Seminaarissa käsiteltiin muun muassa Pohjoismaiden hyvinvointiyhteiskunnan soveltuvuutta muille.
– Nuorille pitäisi sanoa että valtion ja kuntien tehtävänä on tarjota heille mahdollisuus erinomaiseen koulutukseen ja terveyteen.
Ahtisaari muistutti, että jokaisen kansalaisen on pyrittävä käyttämään saamiaan mahdollisuuksiaan hyväkseen parhaalla mahdollisella tavalla.
– Se edellyttää sitä, että vanhan sanan parren mukaisesti ”jokainen on oman onnensa seppä”. Tätä me emme ole usein kuulleet kenenkään sanovan. Se täytyy tuoda reilusti esille.
Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Sixten Korkmanin mukaan suomalaisen hyvinvointimallin suurimpia ongelmia ovat poliittisen järjestelmän usein riittämätön kyky poliittiseen päätöksentekoon ja työmarkkinoiden joustamattomuus.
– Suomessa pitäisi pystyä turvaamaan paremmin työrauha, uudistamaan palkanmuodostusta enemmän hajautetummaksi ja yritystasolla tapahtuvaksi sekä edistää työvoiman liikkuvuutta, Korkman sanoi.
Korkmanin mukaan Suomen hyvinvointimallia on pyrittävä uudistamaan maailman muuttuessa, mutta hän sanoo kannattavansa suomalaisen ja pohjoismaisen mallin periaatteita ja tavoitteita.
– Vaikka sitoutuisi tämän kaltaiseen hyvinvointivaltioon, ei se tarkoita, että sen pitää olla kovin antelias. Kyllä se on niin, että suu on laitettava säkkiä myöten.
– Täytyy voida keskustella, mitkä ovat etuustasot, mikä on palveluiden valikoima ja niiden laatu.
Korkmanin mielestä Suomessa ei voida jatkaa verotuksen kiristämisen tiellä. Hänestä on valitettavaa, että tällä tiellä on kuljettu jo kovin pitkään. Suomessa on kyettävä menojen leikkaamiseen ja toiminnan tehostamiseen.
Tehoa yksityistämisestä ja ulkoistamisesta
Korkmanin mukaan hyvinvointilupausta olisi kyettävä selkeyttämään siten, että esimerkiksi terveydenhuollossa kansalaiset tietäisivät, mitä heillä on oikeus ja kohtuus odottaa julkiselta vallalta.
Korkman viittaa Ruotsin malliin, jossa asiantuntijaelin ottaa huomioon terveydenhuollon kokonaisbudjetin ja päättää yhteiskunnan korvaamista hoitomuodoista ja lääkkeistä.
Hän korostaa, että julkisen vallan tuottavuuden nostaminen on ratkaiseva tekijä kestävyysvajeen leikkaamisessa.
– Julkisen sektorin suorituskykyä pitäisi mitata ja edistää kokeilemalla, ulkoistamalla ja yksityistämällä säilyttäen kuitenkin järjestämisvastuun kunnilla tai muilla julkisilla toimijoilla.
Korkman mainitsee sote- ja kuntauudistuksen tärkeiksi asioiksi julkisen vallan tuottavuuden tehostamisessa.
Hänen mielestään työmarkkinajärjestöt ovat saaneet liikaa vastuuta eläkejärjestelmän uudistamisessa.
– Pidän valitettavana, että Suomessa on syntynyt sellainen ratkaisu, jossa tämä yhteiskunnallisesti tärkeä kysymys on ulkoistettu työmarkkinajärjestöille.
Hänen mielestään tämä voidaan hyväksyä, jos järjestöt oikeasti pystyvät sen suorittamaan ja ratkaisu on yhteiskunnan tarvetta vastaava.
– En ole vakuuttunut siitä, että työmarkkinajärjestöt kykenevät siihen. Niiden kyky tukea yhteiskuntaa sopimusratkaisuilla on rapautunut pahasti.
