Venäjän presidentti Vladimir Putin ei välttämättä näe Ukrainan sodan tilannetta yhtä synkkänä kuin lännessä usein arvioidaan, toteaa arvostettu Venäjä-tuntija, professori Mark Galeotti In Moscow’s Shadows -podcastinsa tuoreessa jaksossa.
Hänen mukaansa Kremlissä saatetaan tällä hetkellä uskoa, että Venäjän asema on riittävän hyvä sodan jatkamiseen ilman suurta eskalaatiota.
Professori haastaa länsimaisessa keskustelussa toistuvan ajatuksen siitä, että Putin olisi turhautunut tai jopa epätoivoinen ja siksi valmis vaaralliseen eskalaatioon.
Galeottin mukaan Putinilla voi toki olla syytä suuttumukseen esimerkiksi Euroopan Ukrainalle antaman tuen ja Venäjän alueelle ulottuvien Ukrainan iskujen vuoksi.
Professori kuitenkin pitää liian yksinkertaisena päätelmää, jonka mukaan Venäjän johtajan turhautuminen tekisi ydinaseen käytöstä tai hyökkäyksestä Baltiaan nykyistä todennäköisemmän.
Baltian maat ovat myös itse suhtautuneet varauksellisesti arvioihin välittömästä venäläishyökkäyksestä.
Sota ratkaistava vuonna 2027
Mark Galeottin oma arvio on, että tunnelma Kremlissä saattaa olla jopa melko luottavainen.
Hän korostaa puhuvansa nimenomaan siitä, miltä sodankulku hänen arvionsa mukaan näyttää Putinin näkökulmasta.
Putin saa professorin mukaan ympäriltään väistämättä siloteltua tietoa, mutta kaikkia sodan tosiasioita häneltä ei voida peittää. Diktaattori tietää ainakin pääpiirteissään rintamatilanteesta, tappioista sekä Venäjän alueelle kohdistuvista iskuista.
Samalla Putinilla on Galeottin mukaan omia ennakkokäsityksiään ja sokeita pisteitään, erityisesti Ukrainaa ja ukrainalaisia koskevissa arvioissa. Ne voivat vaikuttaa siihen, kuinka hän tulkitsee saamiaan tietoja.
Professori katsoo, että Kremlin suhtautumisessa sodan kestoon on kuitenkin tapahtunut muutos. Vielä runsas vuosi sitten Venäjän johto antoi hänen mukaansa vaikutelman, ettei ollut olennaista, jatkuisiko sota vuoden, kaksi vai viisikin vuotta.
Nyt paine jonkinlaiseen ratkaisuun on kasvanut.
– Uskon, että on olemassa käsitys, jonka mukaan vuosi 2027 on se vuosi, jolloin sota on tavalla tai toisella saatava, ellei kokonaan päätökseen, niin ainakin dramaattisesti pienimuotoisemmaksi, Galeotti arvioi.
Putin suosii turvallisia ratkaisuja
Professori ei pidä Putinia johtajana, joka mielellään ottaisi yhden suuren riskin ja panisi kaiken peliin epävarman lopputuloksen puolesta.
Hänen mukaansa Venäjän presidentti pyrkii pikemminkin välttämään vaikeita ratkaisuja ja suosimaan vaihtoehtoja, joiden riskit vaikuttavat hallittavilta.
Tämä voi Mark Galeottin mukaan selittää myös Kremlin suhteellisen myönteistä tilannekuvaa. Jos Putin uskoo kehityksen olevan Venäjälle ainakin siedettävää, hänen ei tarvitse valita esimerkiksi nopean sodan lopettamisen ja voimakkaan eskalaation välillä.
Venäjän johdon sisällä häntä painostetaan Galeottin arvion mukaan molempiin suuntiin. Pragmaatikot haluaisivat saada sodan nopeasti päätökseen, kun taas haukat voisivat kannattaa voimakkaampaa eskalaatiota. Myös uuden liikekannallepanon mahdollisuus on olemassa.
Professorin keskeinen johtopäätös on silti se, ettei vaarallisen eskalaation riskiä pitäisi automaattisesti perustella Putinin oletetulla epätoivolla. Hänen tulkintansa mukaan Venäjän presidentti saattaa juuri nyt nähdä riittävästi myönteisiä merkkejä jatkaakseen nykyisellä linjalla ja siirtääkseen vaikeampia ratkaisuja myöhemmäksi.